Kävelyä vihdoin!

Oon saanut nyt muutamalla ratsastuskerralla videoita meidän menosta, mutten saa jostain syystä niitä tänne bloggeriin. Aika kamalannäköistä menoa se kaiken kaikkiaan on, mutta joukossa on myös hyviä pätkiä.

En ole oikein malttanut kävellä Tellan kanssa viime aikoina. Viime viikolla ryhdistäydyin, kävimme torstaina 1,5tunnin kävelylenkin naapurin hevosten kanssa. Olipa mukava kävellä muiden kanssa, yksinään en meinaa malttaa kävellä pitkiä lenkkejä. Porukassa aika kuluu huomaamatta. Ja matka taittuu. Mukana oli vanhempi suomenhevosherra, jonka kävelytahti oli Tellalle hieman liian ripeä, jouduimme välillä ravaamaan kaveria kiinni.

Lauantaina kävimme kentällä, ratsastustunti olikin peruttu, mutta mentiin itsenäisesti. Sain Tellan tosi kivasti ravaamaan alkuun kevyessä ravissa. Se liikkui hyvin eteen eikä ollut lainkaan tahmea. Tehtiin vähän pysähdyksiä ja muutamia peruutuksia. Laukassa yritin ratsastaa lävistäjää, mutten oikein osannut tuoda Tellaa kunnolla lävistäjälle. Saatiin loppuun yksi onnistunut suoritus. Odotan kyllä tosi paljon tiistain valmennusta, ehkä saan uusia vinkkejä omaan istuntaani ja ratsastukseen ylipäätään.

Kävelylinjalla jatketaan, eilen käveltiin reilu tunti ja tänään kävellään myös :)

Kengityspäivä

Meillä oli tänään Tellan kanssa tiedossa retki naapuritallille. Lähdettiin matkaan hyvissä ajoin ennen meidän ratsastustuntia. Ehdittiin kävellä tunti maastossa ennen tuntia.

Tunti meni ihan mukavasti. Tehtiin aluksi avoja käynnissä ja ravisiirtymisiä. Jatkettiin harjoitusta ravissa. Tella ymmärsi avotaivutuksen hyvin, ainoa ongelma oli mun istunta ja ratsastus ylipäätään, kun en uskaltanut asettaa sitä tarpeeksi. Saatiin ihan hyviä onnistuneita pätkiä kumpaankin suuntaan kummassakin askellajissa. Avot ei ole meille mikään uusi juttu, mutten ole vähään aikaan niitä tehnyt Tellan kanssa. 

Laukkaa työstettiin niin, että ratsastin ravissa pitkän sivun loppuun täyskaarron ja nostin uralla laukan. Siirsin raviin Tellan toisen pitkän sivun loppupuolella ja ratsastin ravissa täyskaarron toiseen suuntaan ja nostin uralla taas laukan. Tämä sujui hyvin, mutta Tella alkoi hieman ennakoida laukkaa ja mun oli vaikea saada se ratsastettua ravissa uralle asti. Oikeastaan ihan positiivinen muutos, Tellahan ei ole aiemmin ennakoinut mitenkään laukannostoja, ja nyt sillä oli selkeästi halu nostaa laukka. Muutama "kiukuttelunosto" mahtui mukaan myös, mutten osaa sanoa mistä ne johtuivat. 

Tunnin jälkeen Tella pääsi kengitykseen. Nyt on kaviot taas laitettu kuntoon ja toivottavasti meillä on edessä huolettomia kilometrejä :) Vaihdettiin talvikenkiin jo, vanhoista kengistä ei kyllä käyttöön enää olisi ollut, toinen takakenkä oli katkennut keskeltä.. 

Itku

Mulla tuli tänään itku työmatkalla tajutessani, että tasan kolme vuotta sitten sain hakea omat hevoset omaan kotiin.
Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon. Onnea, iloa, itkua, surua ja epävarmuutta. Ja ikävää.
Yhden uuden elämän alkaminen ja yhden päättyminen.
Ikävä Artturia, joka opetti minulle niin paljon.
Ikävä Tellaa, kun se asui muualla ravivalmennuksen ajan.
Suunnatonta onnea ja onnellisuutta, kun sain vihdoin rakkaan ystäväni takaisin.
Arkista aherrusta, onnistumisia, pettymyksiä ja ponnisteluja.

Jalkojen ja lihasten hoidosta

Ajattelin koota tähän vähän ajatuksia siitä, miten pyrin hoitamaan Tellan jalkoja sekä lihaksistoa niin, että se pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa.

1. Säännöllinen liikunta ja pitkä tarhausaika. Tella on ulkona joka päivä noin 14-16tuntia. Haluan, että karsinassa vietetty aika on mahdollisimman lyhyt. Joskus on poikkeuksia, jolloin hevosia joutuu pitämään sisällä enemmän, mutta pyrin yleensä pitämmään pitkät päivät ulkona. Pyrin liikuttamaan Tellaa mahdollisimman säännöllisesti ja suunnitellusti. Vapaapäiviä välttelen, mutta yleensä niitä tulee viikkoon yksi. Tämän lisäksi on palauttavia lenkkejä käynnissä tai pellolla ratsastelua. Muut päivät koostuu maastoilusta ja kentällä menosta. Välttelen sitä, että Tella joutusi liikkumaan kahtena päivänä putkeen kentällä. Lisäksi pidän Tellalla säännöllisesti kävelyviikon, joka on vähän lomailua kenttätyöskentelystä.

2. Kävely. Kävely. Kävely. Ja muutenkin hyvät alku- ja loppuverryttelyt. Kävelen aina Tellalla ennen ja jälkeen työskentelyä 15minuuttia, ennen ratsastustuntia/valmennusta saatan kävellä maastossa vajaan tunninkin. Ja Tella on silloin hyvä! :)

3. Selän ja kaulan suuria lihaksia yritän pitää Tellalla hyvässä kunnossa. Loimitan sen aina liikutuksen jälkeen sekä kylmällä, sateella tai tuulella. Lisäksi pakkasilla sillä on tallissa öisin loimi. Meillä on kylmä talli, joten loimituksesta on huolehdittava. Hankin Tellalle talliin lämmittimen, jota ajattelin käyttää talvella ratsastuslenkkien jälkeen kuivaukseen. Tella voisi olla karsinassa kuivattelemassa hetken ennen ulosvientiä.

 

4. Hieronta. Hieron Tellaa säännöllisesti, mutta liian harvoin :) 

5. Jalkojen kylmäys. Liikutuksen jälkeen kylmään jalat, yleensä kylmäyssuojilla, kesäisin vedellä. Savea/linimenttejä ym käytän aika harvoin. Kintereisiin olen vihdoin löytänyt kylmäyssuojat, aiemmin jouduin kylmäämään vedellä/savella.  Nämä kylmäyssuojat tilasin hevarilta eilen, kun ne oli juuri saapuneet verkkokauppaan myyntiin. Vielä en tiedä, miten nuo käytännössä toimivat tai pysyvät jalassa.  

 

Kuva: Hevari Oy

6. Öisin käytän Tellalla kuureina magneettisuojia kintereissä ja bootseja etujaloissa. Lisäksi käärin keraamiset tai villapatjat pintelillä tai paksulla suojalla etujalkoihin tuomaan lämpöä. 

7. Nivelravinteet ruokinnassa. Näistä voi olla montaa mieltä. Kun Tella oli huono ja hieman epäpuhdas, kokeilin "viimeisenä oljenkortena" Cavalorin Arti Matrix kuuria. Tuntui kauhealta laittaa niin paljon rahaa lisäravinteeseen, mutta samanhintaiseksi se olisi tullut kuin kortisonipiikitys etujalkaan. Kummastakaan ei olisi ollut varmuutta toimiiko. Tella on syönyt sitä nyt kolme viikkoa, eikä ole ottanut askeltakaan epäpuhdasta ravia! Onneksi tämän hintainen purkki on vain kuuri, eikä sitä tarvitse syöttää jatkuvasti. Ostinkin siis ylläpitoon tarkoitettua nivelravinnetta erikseen, jonka aloitan Arti Matrix kuurin jälkeen.

8, Ja se laihdutus... 

Laihdutuskuurille!

Meidän hepat on ihan liian lihavia. Kaikki. Pahiten Tuhkimo. Suokeista en ole niin huolissani, koska ne liikkuvat ja niiden liikutus on säännöllistä. Didi ei onneksi ole niin lihava (vielä), että olisin siitä huolissani. Liikuntaa täytyy sillekin lisätä. Mutta Tuhkimo. On ihan liian lihava!! Ihme, ettei se saanut kesällä kaviokuumetta. Nämä on niitä hetkiä, kun tunnen olevani tosi huono hevosenomistaja. Lihavuus on Tuhkimolle suurin terveysriski nyt.

Minulle tullessaan Tuhkimo oli aivan liian laiha, mutta aika nopeasti se sai massaa ympärilleen. Sitä alettiin ruokkia oikein ja liikuttaa. Treeni- ja kilpailukausina Tuhkimo pysyi oikein hyvässä kunnossa, vaikka olikin laitumella. Astutuksen jälkeen Tuhkimo jäi säännöllisestä ravitreenistä ja ratsastuksesta eläkkeelle, koska mulla ei enää ollut sille sopivaa ratsastajaa. Aika varkain se pääsi lihoamaan tiineyden ja imetyksen aikana ja vierotuksen jälkeen. Pahin lihoaminen taisi tapahtua viime kesänä laitumella.

Tuhkimo tarvitsisi nyt liikuntaa ja vähemmän ruokaa. Miten tämä toteutuu? Se ei saa väkirehuja ollenkaan, vain kivennäistä ja porkkanan iltaisin. Vapaaheinä lihottaa sitä ihan liikaa, mutta en voi laittaa Tuhkimoa yksin tarhaan, koska meillä ei ole sille päiväheinän antajaa. Enkä voi pitää ponia ilman ruokaa kymmentä tuntia, mikä on mun normaali työpäivä matkoineen. Öisin Tuhkimo saa heinää vain kilon, ja se onneksi riittää sille, aamulla on vielä korsia jäljellä.

Mun täytyy alkaa nyt liikuttamaan Tuhkimoa mahdollisimman paljon. Kesän aikana se on liikkunut kahdesta kolmeen kertaa viikossa, mutta kun sen kesäratsastaja muutti takaisin opiskelupaikkakunnalleen, liikunta on vähentynyt. Mun täytyy etsiä aikaa jostain, että saisin sen liikkumaan.

Syksy, liukkaat kelit ja jää tekevät kengättömän ponin liikutuksen hankalaksi. Mun täytyisi ehkä miettiä Tuhkimon kengitystä, mutta kun sekin on tälle neitokaiselle niin pirun vaikeaa. Bootseja voisin harkita kokeilevani.

Kova tavoite olisi saada Tuhkimon ympärysmittaa pienenemään kymmenellä sentillä :) Katsotaan kuinka käy!

Sairaspäivitystä ja paluu arkeen

Viimeisimmän maaston jälkeen Tella oli hiukan epäpuhdas kentällä seuraavana päivänä. Olin tosi harmissani. Tuntui, että jalkaongelmat vainoavat meitä jatkuvasti. Olen ratsastanut niin varovasti ja hoitanut jalkoja huolella. Silti musta tuntuu, että toinen etunen oireilee välillä. Mietin, olisiko siinä alkavaa niveltulehdusta, jännevammaa vai onko Tellalla borrelioosi.

Kysyin asiasta Tellaa hoitaneelta eläinlääkäriltä, ja häneltä sain ohjeeksi kävelyttää ja kylmätä. Jos epäpuhtaus ei näin talttuisi, hän tulisi käymään tai veisin Tellan klinikalle.

Toimin ohjeen mukaan, mutta sen lisäksi päätin hankkia vihdoin Tellalle jonkun lisäravinteen nivelille. Kovasti kehuttu Cavalorin arti matrix kirpaisi hinnassaan, mutta sitä onneksi tarvitsee syöttää vain kuuriluontoisesti. Ylläpitoon tarkoitettu lisäravinne minulla on vielä hakusessa.

Epäpuhtaista askelista on pari viikkoa ja ollaan alettu menemään muutakin kuin käyntiä. Maastossa ravia ja laukkapätkiä ja eilen käytiin valmennuksessakin. Tuli vähän nopeasti, mutta Tellan ollessa puhdas, päätin osallistua valmennukseen kuitenkin.

Koin pitkästä aikaa onnistumisen riemua ja ratsastuksen iloa. Vaikka meidän meno oli vähän holtitonta, olin itse puolikuntoinen flunssasta ja kipeä selästäni ja tunsin heiluvani selässä ihan epämääräisesti, sain kuitenkin kiinni valmentajan ohjeista.

Sain kullan arvoisia vinkkejä, miten ratsastaa kullan arvoista hevostani.

Tänään kävimme palauttavalla maastolenkillä ja tuulisella syysilmalla ei möröiltä vältytty. Ratsastuksen jälkeen Tella nautti kumisualla rapsuttelusta.

Talli talviaikaan

Hepat olivat viime yön sisällä jo. Alkoi olla niin kosteaa, ettei kuivaa nukkumispaikkaa löytynyt tarhasta. Mulle muutos tarkoittaa aikaisia aamuheräämisiä ja muita tuttuja rutiineja, mitä on jo ollutkin vähän ikävä.

klo 5:00 soi kello, torkutin ja nousin vähän yli.
klo 5:10 olin tallissa koirien kanssa.
ko 5:17 olin vienyt hepat ulos, ottanut Tellalta lämpöpintelit ja bootsit ja loimittanut sen.
klo 5:42 olin takaisin sisällä ja tallissa mua odotti iltaa varten siivotut karsinat, karsinoissa valmiiksi punnitut heinät ja vedet ja varustehuoneessa viittä vaille valmiit iltasapuskat hevosille.

Sisällä ehdin syödä aamupalan juuri ennen muun perheen heräämistä.

Oon muuten pohtinyt yöheinien määrää. Viime yönä hepat olivat sisällä klo 20.30-5.10 välisen ajan. Olin mitannut niille heinää suunnilleen niin, että poneilla oli 2,5kg ja hevosilla 4kg. Aamulla karsinat näytti tältä.

Tuhkimo 

Didi 

Tomppa

Sanottakoon, että Tellan karsinasta ei löytynyt kuvattavaa. Slow feedin verkko saattaa päästä kokeiluun hyvin nopeasti!