Sairaspäivitystä ja paluu arkeen

Viimeisimmän maaston jälkeen Tella oli hiukan epäpuhdas kentällä seuraavana päivänä. Olin tosi harmissani. Tuntui, että jalkaongelmat vainoavat meitä jatkuvasti. Olen ratsastanut niin varovasti ja hoitanut jalkoja huolella. Silti musta tuntuu, että toinen etunen oireilee välillä. Mietin, olisiko siinä alkavaa niveltulehdusta, jännevammaa vai onko Tellalla borrelioosi.

Kysyin asiasta Tellaa hoitaneelta eläinlääkäriltä, ja häneltä sain ohjeeksi kävelyttää ja kylmätä. Jos epäpuhtaus ei näin talttuisi, hän tulisi käymään tai veisin Tellan klinikalle.

Toimin ohjeen mukaan, mutta sen lisäksi päätin hankkia vihdoin Tellalle jonkun lisäravinteen nivelille. Kovasti kehuttu Cavalorin arti matrix kirpaisi hinnassaan, mutta sitä onneksi tarvitsee syöttää vain kuuriluontoisesti. Ylläpitoon tarkoitettu lisäravinne minulla on vielä hakusessa.

Epäpuhtaista askelista on pari viikkoa ja ollaan alettu menemään muutakin kuin käyntiä. Maastossa ravia ja laukkapätkiä ja eilen käytiin valmennuksessakin. Tuli vähän nopeasti, mutta Tellan ollessa puhdas, päätin osallistua valmennukseen kuitenkin.

Koin pitkästä aikaa onnistumisen riemua ja ratsastuksen iloa. Vaikka meidän meno oli vähän holtitonta, olin itse puolikuntoinen flunssasta ja kipeä selästäni ja tunsin heiluvani selässä ihan epämääräisesti, sain kuitenkin kiinni valmentajan ohjeista.

Sain kullan arvoisia vinkkejä, miten ratsastaa kullan arvoista hevostani.

Tänään kävimme palauttavalla maastolenkillä ja tuulisella syysilmalla ei möröiltä vältytty. Ratsastuksen jälkeen Tella nautti kumisualla rapsuttelusta.

Talli talviaikaan

Hepat olivat viime yön sisällä jo. Alkoi olla niin kosteaa, ettei kuivaa nukkumispaikkaa löytynyt tarhasta. Mulle muutos tarkoittaa aikaisia aamuheräämisiä ja muita tuttuja rutiineja, mitä on jo ollutkin vähän ikävä.

klo 5:00 soi kello, torkutin ja nousin vähän yli.
klo 5:10 olin tallissa koirien kanssa.
ko 5:17 olin vienyt hepat ulos, ottanut Tellalta lämpöpintelit ja bootsit ja loimittanut sen.
klo 5:42 olin takaisin sisällä ja tallissa mua odotti iltaa varten siivotut karsinat, karsinoissa valmiiksi punnitut heinät ja vedet ja varustehuoneessa viittä vaille valmiit iltasapuskat hevosille.

Sisällä ehdin syödä aamupalan juuri ennen muun perheen heräämistä.

Oon muuten pohtinyt yöheinien määrää. Viime yönä hepat olivat sisällä klo 20.30-5.10 välisen ajan. Olin mitannut niille heinää suunnilleen niin, että poneilla oli 2,5kg ja hevosilla 4kg. Aamulla karsinat näytti tältä.

Tuhkimo 

Didi 

Tomppa

Sanottakoon, että Tellan karsinasta ei löytynyt kuvattavaa. Slow feedin verkko saattaa päästä kokeiluun hyvin nopeasti! 

Ei mitään kuvia

En ole saanut aikaiseksi kuvata yhtään. Puhelimella ei tule minkäänlaisia kuvia, ja järkkäriä ei ole ikinä mukana. Haluaisin saada taas videoa omasta ratsastamisesta, täytyy pyytää jotain avuksi kun mennään kentälle.

Käytiin pitkästä aikaa, ehkä kuukauden tauon jälkeen Tellan ja Tompan kanssa maastossa. Hepat nautti selvästi ja Tellalla teki mieli kisata Tompan kanssa. Alkuraveissa se pyyhkäisikin kaverin ohi, mutta loppulenkillä laukassa sain sen pidettyä kaverin takana. Tella liikkui tosi hienosti maastossa, se polki tosi hyvää ravia eikä lähtenyt kaverin perään juoksemaan ravurin tavoin. Laukassakin se pysyi pyöreänä, mutta kun välimatka kaveriin karkasi, se nosti päänsä ja kiristi vauhtiaan, että sai kaverin kiinni.

Mulla on ihana hevonen.

Minun Tella

Tella on minulle rakas ja tärkeä. Se on ollut minulla viisi ja puoli vuotta. Olen kouluttanut sitä itse alusta asti, tehnyt asioita oikein ja väärin. Opetellut kantapään kautta, miten tällaisen hevosen kanssa toimitaan. Mulla ei ollut aikaisempaa kokemusta suomenhevosista, vain lämpöisistä ja ratsuista. Eikä mulla ollut kokemusta myöskään varsoista. 

Tellan kanssa oon oppinut valtavan paljon ja Tella on oppinut valtavan paljon. Se toimii ajossa ja ratsastuksessa mun mielestäni hyvin siihen nähden, että on mun kouluttama. Sillä on mukava ratsastaa, hyvät ja lennokkaat liikkeet ja kolme hyvää askellajia. Se on rento ja kuuliainen ja kiltti. Se yrittää parhaansa. Siinä on myös vikoja, se on välillä tahmea, se vaatii pitkän ajan ennen kun vertyy ja välillä sitä pitää usuttaa työntekoon. Tella rakastaa rauhaa, olemista ja syömistä, ja sen motivoiminen työntekoon on välillä vaikeaa. Sitten kun sen saa toimimaan itsensä kanssa yhteistyössä, se kulkee hyvin. 

Näiden asioiden takia mua surettaa se, miten muut ihmiset siitä ajattelevat tai sanovat ääneen. Tiedän, että on turhaa pahoittaa muiden sanomisista mieltään, mutta silti se harmittaa. Koska Tella on mulle kaikista tärkein ja rakkain hevonen ja se on mun paras ystävä. 

Ruokintapohdintaa

Vielä meidän hevoset ovat yöt ulkona, mutta karkailevista kaveruksista johtuen ne syövät tarhassa kuivaa heinää, eivätkä pääse enää kuin valvotusti vihreälle. Vielä on yötkin reilusti plussan puolella, joten laidunruohon jäätymistä ja sokereiden nousemista ym. ei tarvitse pelätä. Olen kuitenkin siirtänyt päivisin vain hevoset vihreälle, ja ponit saavat olla tarhassa.
 
Kun hevoset siirtyvät talliin yöksi, niiden tarahusaika on noin 6-21. Joskus työaamuisin "joutuvat" ulos jo viideltä, joskus 6:30. Mutta se on Tuhkimolle maksimi, myöhempää se ei suostu odottamaan tallissa ulospääsyä, vaan alkaa kiertämään karsinassa. Ulkona hevoset saavat vapaasti heinää, ainakin vielä, ellei ne paisu ihan tankeiksi tämän syksyn aikana. Heinäanalyysin mukaan meidän heinä on hyvin valkuaisrikasta.

Vapaassa heinäruokinnassa on lukuisia etuja, hevoset saavat heinää koko ajan, eikä pitkä paastoja tule. Tietysti siinä on myös muutamia miinuspuolia, hevoset saattavat helposti lihota liiaksi ja liikunta voi jäädä vähemmälle, jos viettävät päivänsä paalin edessä ruokaillen. Vapaan heinän lisäksi meillä on tietysti aina tarjolla vettä vapaasti. Myös talvella. Tähän ollaan miettimässä erilaisia ratkaisuja, miten saadaan vesi pysymään sulana pakkasilla.

Yöheinät ovat meillä ainoat, jotka jaetaan karsinoihin. (Jos meillä olisi kauan haaveilemani pihatto, niitäkään ei tarvitsisi miettiä, vaan hevoset voisivat ruokailla saman paalin ääressä vuorokauden ympäri) Tuhkimolle ainakin kokeilen öihin slow feeding verkkoa. Se lihoaa helposti liikaa, ja tarvitsee yöksi puuhaa karsinaan. Muuten se alkaa pikästyessään kiertämään karsinassa kehää. Slow feeding verkko voisi olla myös hevosille toimiva ratkaisu. Didi on ainoa, joka sellaista ei luultavimmin tarvitse, se syö hitaasti heiniään ja aamulla niitä on aina jäljellä.

Tämän vuotisen heinän ansiosta väkirehulisiä ei juurikaan tarvita. Ainoastaan Tomppa tarvitsee hieman valkuais- ja energialisää, mutta sekin niin vähän, että väkirehut  voidaan annostella vain iltaisin. Myös Didi saattaa tarvita hieman jotain valkuaistäydennystä. Tämä auttaa paljon aamuruokintaa, sillä väkirehujen syöttäminen tyhjään mahaan on vähän kyseenalaista.

Vielä on heinän kivennäisanalyysi kesken, se kun valmistuu, suunnittelen tarkemmin hevosten ruokinnat ja yritän valita sopivan kivennäisen jokaiselle.

Hyvän heinän ansiosta meidän tallin työmäärä siis pienenee, kun ei tarvitse ostella lukuisia rehusäkkejä tai syöttää litratolkulla erillaisia lisiä. Hevosille annostellaan iltaheinät ja väkirehut (eli kivennäiset) iltaisin karsinoihin ja rankemman liikutuksen jälkeen juotetaan hevoset lese-elektrolyyttivedellä.

Tällaista pohdintaa perjantaipäivään, viikonlopuksi lähden kouluun opiskelemaan hierontaa.

Mukavaa viikonloppua!

Aurinkoiset säät jatkuu. Näitä kaipaan lisää! Tellan kanssa ollaan käyty lenkeillä maastossa sekä kentällä. Se liikkuu hyvin nyt! Tänään käytiin 1,5tunnin kävelylenkillä kauniissa auringonpaisteessa. Mä haluaisin vaan kokoajan ratsastaa kentällä, kun Tella on niin hyvä! Jotain valmennus ja ratsastustuntijuttujakin on päästy jo miettimään. 

Vähän kuvasatoa. Tellalla on vielä öisin loimi päällä. Tässä kuva aamulta. 

Didin aamupäiväunet 

Ystävykset 

Syksyyn valmistautuminen

Olen tänä syksynä ollut tosi väsynyt. Vaikka aikaiset aamuheräämiset eivät ole vielä alkaneet toden teolla meidän perheessä ja hevosetkin ovat vielä yötä ulkona, aamuisin on vaikea saada silmiä auki ja päivää pyörähtämään käyntiin.

Hieman pelon sekaisin tuntein odotan pimeää syksyä, kun aamuisin on kelillä kuin kelillä noustava viiden jälkeen, mielummin viideltä. Pahimmalta aikaisessa heräämisessä tuntuu pimeys ja kylmyys, joille tunnun tulevan joka syksy allergiseksi.

Yritän valmistautua tuleviin aamuheräämisiin ja aamuisiin talliaskareisiin ratkaisukeskeisesti. Mietin, millä voisin uhmata väsymystä, kylmyyttä ja pimeyttä. Tässä on lista asioista, joilla aion selviytyä syysaamuista voittajana :)

1. Otsalamppu. Onneksi mulla on vielä lainassa veljen otsalamppu, joka valaisee yhtä tehokkaasti kuin auton valot. Mun ei tarvitse enää hiippailla talliin asti valokatkaisimelle, vaan napsautan otsalampun päälle heti ulko-ovesta astuttuani.

2. Lämmin talvitakki. Tämäkin on jo hankittu ja tulee käyttöön heti, kun lämpötila laskee alle viiden plusasteen. Mua paleltaa aamuisin aina, oli kesä taikka talvi.

3. Lämpimät, vettä pitävät kengät. Syksyllä toimii vielä nokiat ja villasukka, mutta pakkaskeleille on hankittava kunnolliset tallikengät.

4. Kahvinkeittimen lataaminen illalla valmiiksi. Aamulla mun täytyy ensimmäisenä napsaista kahvinkeitin päälle ja tallista tulon jälkeen pääsen juomaan aamukahvia, toivottavasti ilman kiirettä.

5.Paras kiitos aikaisin heräämisestä on kuitenkin nähdä tallissa heräilevät ja venyttelevät hevoset levollisina ja katsella kun ne pääsevät syömään aamuheiniään.

Se slow feeding

Kokeiltiin slow feeding heinäverkkoa pyöröpaalin päälle, ennen kuin heinäkatos ehti valmistua. Verkko piti hyvin heinän kasassa, mutta viikossa ehti tuhoutua paalin lisäksi verkko. 

Päivä 1

Muutaman päivän kuluttua

Viikon päästä: 

Samaan aikaan heinäkatosta rakennettiin: 

Ja vihdoin valmis

Haaste

Kiitos Kirsille haasteesta, hyviä kysymyksiä keksitty. Näihin piti oikeasti miettiä vastauksia :)  
Olen vähän tylsä, enkä haasta tällä kertaa ketään mukaan. 

Ohjeet Liebster awardiin menee näin:

1. Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award -tunnustuksen saavaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.

1. Miksi oma hevonen?

Ei vain oma hevonen vaan myös oma talli. Hevoset eivät ole pelkästään harrastus, vaan elämäntapa. Minua ei kiinnosta niinkään pelkkä ratsastaminen vaan kokonaisvaltainen hevosen hoitaminen. Haluan, että näen hevoseni ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla ja olen itse hoitamassa, ruokkimassa ja liikuttamassa sitä päivittäin. 

2. Mitkä ominaisuudet mielestäsi ovat tärkeimmät oman hevosen kanssa?

Hevosen omistaja tarvitsee käsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä. Muita tärkeitä ominaisuuksia mitä tulee mieleeni on pitkäjänteisyys, rationaalisuus ja rauhallisuus. 

3. Jos saisit valita minkä tahansa hevosen, millaisen valitsisit ja miksi?

Olen kauan haaveillut pienestä puoliverisestä tammasta. Tärkeintä minulle olisi sukupuoli, sillä haluan joskus kasvattaa itselleni hevosen "alusta asti". Terveys on myös yksi tärkeä kriteeri, mihin kiinnittäisin huomiota hevosta valittaessa sekä tietysti luonne. Kooltaan ihannehevonen olisi sopivan pieni, alle 170senttiä. 

4. Mikä on vahvuutesi hevosesi kanssa työskennellessä ratsain / tai muutoin?
Rauhallisuus. Yleensä pystyn olemaan rauhallinen tosi paikan tullen, jälkeenpäin olen yleensä kaikkea muuta kuin rauhallinen. Jännitän myös etukäteen mietityttäviä juttuja. Toisaalta tämä on myös hyvä juttu, koska yleensä osaan varautua siihen, että jotakin voi sattua. Turvallisuus on minusta tärkeä ottaa huomioon hevosten kanssa puuhaillessa. 
Tarkkuus. Olen mielestäni tarkka hevosen hyvinvoinnin suhteen. Tarkkailen hevosten syömistä, juomista, liikkumista ja kiinnitän niissä tapahtuviin asioihin huomiota. Mielestäni on tärkeää huomioida esimerkiksi liikkeissä pienikin epäpuhtaus ja miettiä, mistä se voisi johtua. 

5. Minälaisena omistajana ajattelet hevosesi pitävän sinua?

Luulen, että hevoset tykkäävät minusta, koska olen yleensä se, joka kantaa niille ruokaa ja vettä ja päästää ne ulos aamulla ja ottaa illalla sisään. Käsittelen hevosia rauhallisesti ja mustavalkoisesti, hevoset tykkäävät sellaisesta :) 

6. Jos saisit suunnitella oman hevostallin, minkälaisen haluaisit? Kenttä? Maneesi? 

Estekalusto? Maasto? Baanarata? tms. ja perustelut.

Ehdottomasti pihatto! Kunnollinen, tilava pihatto ja tarha, missä olisi alusta asti hyvin tehty pohja. Aidattu kenttä estekalustoineen ja parempia maastoja meille :) Pitkään haaveena on ollut myös hevosten uittopaikka omassa pihassa. 

7. Mitä vaadit kengitykseltä?

Olen tarkka siitä (niin kuin monesta muustakin asiasta). Mielestäni kengitys pitää miettiä hevosen rakenteen ja "vikojen" mukaan, eikä kengittää jokaista samalla muotilla.

8. Mitkä ovat olleet tavoitteesi hevosen kanssa tälle vuodelle ja oletko päässyt tavoitteeseen. Jos et, miksi?
Tellan kantakirjaus! Saavutettu :) 
Olisin toivinut että oltaisiin edistytty Tellan kanssa koulu- ja esteratsastuksessa niin, että oltaisiin päästy kisaamaan, mutta ehkä ensi vuonna.. Suurin syy on ollut tähän Tellan kintereet ja rasittunut etujalka. Näiden vuoksi treenit ovat siirtyneet ja siirtyneet.

9. Kenellä on ollut eniten vaikutusta suhteessasi hevoseen? Valmentajalla vai jollain muulla henkilöllä ja millä tavoin hän on vaikuttanut?

Mietin tähän kysymykseen vastausta tosi pitkään. Täytyy todeta, että harmikseni hevosharrastuksen parissa ei ole ollut minulla ketään esikuvaa (ratsastuksessa tietenkin Kyra). On ollut vain pelottavia esimerkkejä siitä, millaiseksi hevosenkäsittelijäksi en ikinä halua tulla. 

10. Mikä hevosessasi ärsyttää sinua vai ärsyttääkö mikään? 

Monikin asia. Päällimmäisenä Tellasta tulee mieleen, että kun se säikkyy tai pelkää jotakin tosisaan, se ei luota muhun. Tämän seurauksena se on juossut mun käsistä pelottavan rekan kohdalla suoraan kotiin. Muuta pahempaa ei ole onneksi (vielä) tapahtunut. 

11. Käytkö säännöllisesti valmennuksessa ja miksi?

Tarkoitus alkaa taas käydä, kunhan hevonen tulee kuntoon. Haluan kehittyä ratsastajana ja toivon että myös hevonen kehittyy osaavammaksi.