On ollut surkeat pohjat ratsastaa, jokapaikka jäässä ja peltokin huono. Torstaina varsa sai jällleen ähkyn, tai jonkun muun kipukohtauksen, joka meni onneksi ohi. Illalla harjoiteltiin Tellan lastaamista, haluaisin oppia lastaamaan sen yksin. Sekään ei onnistunut, Tella huomasi tilaisuuden temppuilla enkä saanut sitä koppiin ollenkaan. Lopulta meni ja laitettiin niin monesti, että saatiin hyvä suoritus.
Perjantaina lähdettiin maneesille, reissu meni hyvin, mutta Tella oli kamalan jäykkä ratsastaa. Tuntui, että koko tunti oli "taistelua" (se taistelu palkittiin lauantaina rennolla ja hyvin liikkuvalla hevosella!). Kun tultiin kotiin, huomattiin että koira on kipeä...
Lauantaina Tellan ratsastus ilman satulaa pellolla. Tamma oli hyvä, rento ja kulki pyöreästi. Jätti kuitenkin kengän peltoon, sen oikomiseen menikin tovi, saatiin onneksi se kiinni ilman draamaa. Olin juuri lähdössä ratsastamaan Tompan, kun Tuomas meni ruokkimaan kanalan väkeä. Huomasi, että Ilmari-pupu oli kuollut (mitähän/kukahan seuraavaksi??). Haudattiin pupu. Harmittaa, että nyt Kyösti-pupu jäi yksinään. Ei tiedetä syytä, eikä ikääkään pitäisi vieä hirveästi olla, 4.5vuotta.
Päivän valopilkku oli Tomppa, joka meni tosi hienosti pellolla. Menin vain vähän aikaa, harjoiteltiin ohjastuntumalla menoa, pysäyttäviä ja eteenpäin vieviä apuja. Siitä tulee hieno ratsu!
lauantai 28. helmikuuta 2015
tiistai 24. helmikuuta 2015
Ratsastuksia
Maanantaina Tellalla oli vapaapäivä. Sille oli kerynyt jo valmiiksi viikonloppuna vapaapäiväksi rinnastettavia liikutuksia, kun lauantaina vain käveltiin ja sunnuntaina ei päästy menemään senkään vertaa. Maanantaina paistoi aurinko, ja Tella pääsi ulos ilman loimea. Yhdessä välissä päivää katsoin ikkunasta ulos, ja mitä näinkään! Tuhkimo ja Tella rapsutteli tosiaan! En ole aiemmin nähnyt, ja hämmästyin tätä siksikin, kun Tella on ollut normaalia kiukkuisempi Tuhkimolle heinäaikaan. Ne ovat aina kuitenkin viihtyneet yhdessä.
Sinä kesänä, kun Tuhkimo tuli takaisin kotiin Artturin poismenon jälkeen, Tella ryömi laitumelta toiselle ponin seuraksi. Syksyllä tarhoihin siirryttäessä tytöt pärjäsivät hyvin, eikä hokkiaikaankaan tarvinnut pelätä Tellan potkuja. Heinät piti vaan jakaa tarpeeksi erilleen. Tella toimi muuten vähän turhan tehokkaana heinänsäännöstelijänä Tuhkimolle. Tammikuussa, kun Tella palasi kotiin valmennuksesta, Tuhkimo ei aikaillut ja pujahti vuorostaan Tellan aitaukseen, ja siitä lähtien ponit ovat olleet yhdessä. Olin ajatellut niiden laittamista samaan tarhaan, mutta halusin odottaa Tellan kotiutumista ensin.
Eilen pääsin valoisan aikaan Tellan kanssa maastoon. Oli tarkoitus tehdä rento laukkapainotteinen lenkki. Olen ollut huolissani Tellan jähmeydestä ja tahmeasta liikkumisesta, ilmeisesti turhaan. Maastoon lähdettäessä se matelee naapuritalolle (kentälle sen sijaan kävelee aina reippaasti?!) ja käynnistyy vasta kunnolla pienen ravipätkän jälkeen. Käytiin riutanniemessä ottamassa vähän laukkapätkiä, mutta niistä tulikin varsinaisia laukkavetoja. Tella laukkasi kovaa!! Ollaan sen kanssa aiemminkin menty vauhdilla, mutta nyt laukan nopeus oli aivan eri luokkaa. Lisäksi se ampaisi heti täyteen vauhtiin, enkä saanut sitä laukkaamaan hitaasti ollenkaan. Se ei onneksi vienyt mua, vaan hiljensi raviin ääniavuilla nätisti. Otettiin neljä laukkaa ja välissä ravailtiin korkeaa mäkeä ylös. Loppuraveista ei meinannut tulla mitään, Tellalla jäi vauhti päälle, eikä se käsittänyt, että oli jo loppuverryttelyn aika :) Kävellessä se onneksi rauhoittui, ja lopuksi sainkin hyvää rentoa ravia alle. Kunnes auto ohitti meidät ja Tellalla tuli kiire lähteä sen perään. Oli kyllä mukava lenkkeillä pirteän hevosen kanssa!
Tänään käydään kentällä tekemässä jotain rentoa, torstaina Tella saa taas vapaapäivän. En malta odottaa loppuviikon ratsastustuntia!
Sinä kesänä, kun Tuhkimo tuli takaisin kotiin Artturin poismenon jälkeen, Tella ryömi laitumelta toiselle ponin seuraksi. Syksyllä tarhoihin siirryttäessä tytöt pärjäsivät hyvin, eikä hokkiaikaankaan tarvinnut pelätä Tellan potkuja. Heinät piti vaan jakaa tarpeeksi erilleen. Tella toimi muuten vähän turhan tehokkaana heinänsäännöstelijänä Tuhkimolle. Tammikuussa, kun Tella palasi kotiin valmennuksesta, Tuhkimo ei aikaillut ja pujahti vuorostaan Tellan aitaukseen, ja siitä lähtien ponit ovat olleet yhdessä. Olin ajatellut niiden laittamista samaan tarhaan, mutta halusin odottaa Tellan kotiutumista ensin.
Eilen pääsin valoisan aikaan Tellan kanssa maastoon. Oli tarkoitus tehdä rento laukkapainotteinen lenkki. Olen ollut huolissani Tellan jähmeydestä ja tahmeasta liikkumisesta, ilmeisesti turhaan. Maastoon lähdettäessä se matelee naapuritalolle (kentälle sen sijaan kävelee aina reippaasti?!) ja käynnistyy vasta kunnolla pienen ravipätkän jälkeen. Käytiin riutanniemessä ottamassa vähän laukkapätkiä, mutta niistä tulikin varsinaisia laukkavetoja. Tella laukkasi kovaa!! Ollaan sen kanssa aiemminkin menty vauhdilla, mutta nyt laukan nopeus oli aivan eri luokkaa. Lisäksi se ampaisi heti täyteen vauhtiin, enkä saanut sitä laukkaamaan hitaasti ollenkaan. Se ei onneksi vienyt mua, vaan hiljensi raviin ääniavuilla nätisti. Otettiin neljä laukkaa ja välissä ravailtiin korkeaa mäkeä ylös. Loppuraveista ei meinannut tulla mitään, Tellalla jäi vauhti päälle, eikä se käsittänyt, että oli jo loppuverryttelyn aika :) Kävellessä se onneksi rauhoittui, ja lopuksi sainkin hyvää rentoa ravia alle. Kunnes auto ohitti meidät ja Tellalla tuli kiire lähteä sen perään. Oli kyllä mukava lenkkeillä pirteän hevosen kanssa!
Tänään käydään kentällä tekemässä jotain rentoa, torstaina Tella saa taas vapaapäivän. En malta odottaa loppuviikon ratsastustuntia!
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
Edistysaskelia
Tellan kanssa ollaan alettu päästä pikkuhiljaa jyvälle siitä, miten ratsun kuuluu liikkua. Pohjat ovat olleet aika kehnoja, joten kovin paljoa ei olla päästy harjoittelemaan. Ollaan maastoiltu, kävelty ja muutamana päivänä pyöritty kentällä. Perjantaina meillä oli tosi antoisa ratsastustunti, Tella meni tosi kivasti kokoajan, vaikka kenttä oli tosi raskas sille.
Hieroin sen perjantai aamuna. Sillä on kyllä jokapuolella kireyksiä ja pieniä jumeja, toivottavasti ne vähenee hieronnalla, oikeanlaisella liikunnalla ja ratsastuksella!
Tänään Tuomas tuli mukaan kentälle ottamaan kuvia, mutta viimepäivien plussakelit olivat saaneet kentän sellaiseksi, ettei siinä voinut juuri mennä. Kävelin vain kolme kierrosta kenttää ympäri ja lähdettiin kotiin. Tella sai vähän rennomman päivän kun oli tarkoitus.
Tässä muutama kuva tämän päivän kentällä pyörähdyksestä.
Hieroin sen perjantai aamuna. Sillä on kyllä jokapuolella kireyksiä ja pieniä jumeja, toivottavasti ne vähenee hieronnalla, oikeanlaisella liikunnalla ja ratsastuksella!
Tänään Tuomas tuli mukaan kentälle ottamaan kuvia, mutta viimepäivien plussakelit olivat saaneet kentän sellaiseksi, ettei siinä voinut juuri mennä. Kävelin vain kolme kierrosta kenttää ympäri ja lähdettiin kotiin. Tella sai vähän rennomman päivän kun oli tarkoitus.
Tässä muutama kuva tämän päivän kentällä pyörähdyksestä.
sunnuntai 15. helmikuuta 2015
Opiskeluviikonloppu
Mulla alkoi koulu!
Aloitin opiskelemaan hevoshierojaksi. Koulutukseen kuuluu lähiviikonloppuja ja itsenäistä työskentelyä kotona. Viikonloppuna oli ensimmäinen lähiviikonloppu, ja pääsimme opettelemaan hierontaa käytännössä. Kotiläksyksi saatiin anatomian opiskelua, mulle tulee olemaan ainakin latinankielisten termien opiskelu vaikeaa.
Ensimmäisellä kerralla opettelimme vain perusotteita ja perusasioita hieronnasta, mutta opin jo tällä kerralla valtavasti uutta hieronnasta ja sain uusia ideoita ja vinkkejä etenkin Tellan hierontaan. Tällä viikolla olisi tarkoitus aloittaa hieronnat jo tänään omista hevosista, jotta pysyy opitut asiat mielessä!
Mulla oli torstaina Tellan kanssa ratsastustunti, ja se meni tosi hyvin! Tella petrasi tosi paljon viime tuntiin nähden, ja oli kyllä väsynytkin tunnin jälkeen. Viikonloppuna se sai huilia ja kävi lauantaina hölkkälenkillä Tompan kärryjen perässä. Tällä viikolla olisi tarkoitus ehtiä kentälle ainakin kerran ennen perjantain tuntia, ehkä keskiviikkona.
Aloitin opiskelemaan hevoshierojaksi. Koulutukseen kuuluu lähiviikonloppuja ja itsenäistä työskentelyä kotona. Viikonloppuna oli ensimmäinen lähiviikonloppu, ja pääsimme opettelemaan hierontaa käytännössä. Kotiläksyksi saatiin anatomian opiskelua, mulle tulee olemaan ainakin latinankielisten termien opiskelu vaikeaa.
Ensimmäisellä kerralla opettelimme vain perusotteita ja perusasioita hieronnasta, mutta opin jo tällä kerralla valtavasti uutta hieronnasta ja sain uusia ideoita ja vinkkejä etenkin Tellan hierontaan. Tällä viikolla olisi tarkoitus aloittaa hieronnat jo tänään omista hevosista, jotta pysyy opitut asiat mielessä!
Mulla oli torstaina Tellan kanssa ratsastustunti, ja se meni tosi hyvin! Tella petrasi tosi paljon viime tuntiin nähden, ja oli kyllä väsynytkin tunnin jälkeen. Viikonloppuna se sai huilia ja kävi lauantaina hölkkälenkillä Tompan kärryjen perässä. Tällä viikolla olisi tarkoitus ehtiä kentälle ainakin kerran ennen perjantain tuntia, ehkä keskiviikkona.
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
Startista palautumista
Meillä on ollut tosi ihania aurinkoisia ilmoja! Iltaisin ehdin juuri ja juuri valoisalla ratsastamaan, kun Tuomas tulee töistä, mutta auringosta ei enää silloin pääse nauttimaan.
Tella on ollut vähän jäykkä startin jälkeen. Olisin halunnut liikuttaa sen heti maanantaina, mutten ehtinyt. Tiistaina käytiin kentällä vähän ravailemassa, ja se oli jäykkä. Keskiviikkona käveltiin maastossa ja kun kokeilin pienen pätkän ravia, se tuntui jäykältä. Hieroin sen illalla. Tietyissä kohdissa oli jumia sen verran, että Tella tarjosi jopa hammasta. Tänään mennään ratsastustunnille, mutta hommia pitää tehdä hevosen mukaan. Loppuviikosta Tellalla on myös aika rentoa ohjelmaa tiedossa, lähden ensimmäiselle lähiviikonlopulle kouluun, joten perjantaina tulee olemaan vapaapäivä. Viikonloppuna saatan saada tuuraajan ratsastamaan, se olisikin kiva ettei Tellan tarvisi kolmea päivää seisoa tarhassa!
Tompan kanssa olen ehtinyt harmillisen vähän tekemään. Tällä viikolla olisi tarkoitus ehtiä joko maastakäsittelyjuttuja harjoittelemaan tai sitten hieromaan.
Huolelta ja murheeltakaan ei olla vältytty. Pieni ponineiti oli ähkyssä, mutta sitkeästi selvisi siitä. Mikälie ähkyn aiheuttanutkaan, siitä emme päässeet selville.
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Startissa tänään
Tellalla oli tänään ravipäivä. Keli oli kauhea, ja mietin viimeiseen asti, perutaanko osallistuminen. Kuitenkin säätiedotukset näyttivät suhteellisen hyvää keliä (Laina-myrskystä huolimatta) Lappeenranta - Mikkeli välille, joten päätettiin pakata tavarat autoon ja Tella koppiin.
Tellan juoksu meni aluksi tosi hyvin, se ravasi hurjan hyvää ravia ja sille kovaa vauhtia. Toiselle kierrokselle tultaessa viereltä lähti hevonen laukkaamaan, ja Tellalle tuli kiire perään. Pitkäksihän se laukka meni. Mua ei oikeastaan edes harmita :) Sellainen raviharrastaja olen, että mua ei kiinnosta aika eikä sijoitus, vaan se, että miten hevonen ravaa ja onko se terve. Nyt tuntuu, että Tella on muuten elämänsä kunnossa, mutta mahakipu vaivaa sitä.
Tällä viikolla ollaan käyty Tella on liikkunut monipuolisesti ja saanut myös kaksi vapaapäivää. Se on päässyt kärryjen eteen, koulutunnille ja yksi päivä lenkkeiltiin Tompan kärryjen perässä (välillä vierellä, ja jos Tella olisi saanut päättää, koko matka edellä..) Koulutunnista innostuneena varasin meille heti seuraavaksi viikoksi uuden tunnin! Tella on vihdoin alkanut tajuamaan, miten kuuluu myödätä niskasta ja kulkea pyöreästi ratsastaja selässä. Ennen ravivalmennukseen lähtöä nämä asiat alkoivat juuri loksahdella paikalleen, mutta vuoden tauon takia joudutaan mietiskelemään perusjuttuja varmaan vielä hetki.
Nyt Tella jää toistaiseksi tauolle ravipuuhista. Sillä on ollut epämääräisiä mahaoireita siitä lähtien kun on tullut kotiin, mm. kolien vähäisyys, huono ruokahalu, maha ajoittain kipeä.. Epäilen, että sillä saattaa olla mahassa haavaumia. Alkuun osa oireista selittyi muutolla, mutta mielestäni Tella ei ole vieläkään täysin oma itsensä ja haluan antaa sille aikaa toipua. Ei se varsinaisesti kipeäkään ole, sillä ruokahaluttomuus ja mahakipu ovat ajoittaisia.
En vie Tellaa klinikalle vatsahaavaepäilyn vuoksi, vaan aijon hoitaa sitä kotona aavístukseni perusteella. Mahahaavan hoidossa olennaista on olosuhteiden muutos stressittömiksi sekä ruokinnan kuntoon laittaminen. Tällä hetkellä Tellan olosuhteet ovat mielestäni hyvät, ainoa stressiä aiheuttava seikka on kilpailuttaminen. Lisäksi se saa paljon väkirehuja, koska juostessaan kilpaa se tarvitsee energiaa. Muuten ruokinta ja muut asiat on mallillaan, Tella saa päivässä monta kertaa hyvälaatuista kuivaheinää, ja lähes lähes niin paljon kun jaksaa syödä.
Tella ei jää kokonaan lomailemaan, sillä se liikkuu todella huonosti tarhassa Tuhkimon kanssa. Jos olisi kesä, se saisi huilata laitumella jokusen viikon. Nyt kuitenkin aijon liikuttaa sitä, mutta varsinainen ravi-treeni jää pois. Samalla voin muuttaa ruokintaa niin, että jätän väkirehut hetkeksi kokonaan pois. Syötän Tellalle antepsin-lääkekuurin, mikäli se oireilee vielä vatsakipua. Jätän ruokintaan vain pienen määrän greenlineä, cavalorin vitaflor-valmisteen ja Marstallin force -kivennäisen. Sitten pikkuhiljaa lisään energiaa tarpeen mukaan.
Tellan juoksu meni aluksi tosi hyvin, se ravasi hurjan hyvää ravia ja sille kovaa vauhtia. Toiselle kierrokselle tultaessa viereltä lähti hevonen laukkaamaan, ja Tellalle tuli kiire perään. Pitkäksihän se laukka meni. Mua ei oikeastaan edes harmita :) Sellainen raviharrastaja olen, että mua ei kiinnosta aika eikä sijoitus, vaan se, että miten hevonen ravaa ja onko se terve. Nyt tuntuu, että Tella on muuten elämänsä kunnossa, mutta mahakipu vaivaa sitä.
Tällä viikolla ollaan käyty Tella on liikkunut monipuolisesti ja saanut myös kaksi vapaapäivää. Se on päässyt kärryjen eteen, koulutunnille ja yksi päivä lenkkeiltiin Tompan kärryjen perässä (välillä vierellä, ja jos Tella olisi saanut päättää, koko matka edellä..) Koulutunnista innostuneena varasin meille heti seuraavaksi viikoksi uuden tunnin! Tella on vihdoin alkanut tajuamaan, miten kuuluu myödätä niskasta ja kulkea pyöreästi ratsastaja selässä. Ennen ravivalmennukseen lähtöä nämä asiat alkoivat juuri loksahdella paikalleen, mutta vuoden tauon takia joudutaan mietiskelemään perusjuttuja varmaan vielä hetki.
Nyt Tella jää toistaiseksi tauolle ravipuuhista. Sillä on ollut epämääräisiä mahaoireita siitä lähtien kun on tullut kotiin, mm. kolien vähäisyys, huono ruokahalu, maha ajoittain kipeä.. Epäilen, että sillä saattaa olla mahassa haavaumia. Alkuun osa oireista selittyi muutolla, mutta mielestäni Tella ei ole vieläkään täysin oma itsensä ja haluan antaa sille aikaa toipua. Ei se varsinaisesti kipeäkään ole, sillä ruokahaluttomuus ja mahakipu ovat ajoittaisia.
En vie Tellaa klinikalle vatsahaavaepäilyn vuoksi, vaan aijon hoitaa sitä kotona aavístukseni perusteella. Mahahaavan hoidossa olennaista on olosuhteiden muutos stressittömiksi sekä ruokinnan kuntoon laittaminen. Tällä hetkellä Tellan olosuhteet ovat mielestäni hyvät, ainoa stressiä aiheuttava seikka on kilpailuttaminen. Lisäksi se saa paljon väkirehuja, koska juostessaan kilpaa se tarvitsee energiaa. Muuten ruokinta ja muut asiat on mallillaan, Tella saa päivässä monta kertaa hyvälaatuista kuivaheinää, ja lähes lähes niin paljon kun jaksaa syödä.
Tella ei jää kokonaan lomailemaan, sillä se liikkuu todella huonosti tarhassa Tuhkimon kanssa. Jos olisi kesä, se saisi huilata laitumella jokusen viikon. Nyt kuitenkin aijon liikuttaa sitä, mutta varsinainen ravi-treeni jää pois. Samalla voin muuttaa ruokintaa niin, että jätän väkirehut hetkeksi kokonaan pois. Syötän Tellalle antepsin-lääkekuurin, mikäli se oireilee vielä vatsakipua. Jätän ruokintaan vain pienen määrän greenlineä, cavalorin vitaflor-valmisteen ja Marstallin force -kivennäisen. Sitten pikkuhiljaa lisään energiaa tarpeen mukaan.
tiistai 3. helmikuuta 2015
Hangessa
Nyt on hankikelit kohdallaan! Pellolle aurattu ratapohja on hukkunut lumeen, niinkuin kaikki muukin. Ollaan käyty hieman kävelemässä hangessa. Tella tykkää siitä, vaikka sen mieli tekisikin polkaista laukalle! Hieman raskasta tuo nuoskalumi on, ollaan siksi pidetty lenkit lyhyinä ja muisteltu palautella hangen jälkeen. Ratapohjalla onneksi lunta ei ole liikaa, vaan juuri sopivasti.
Olen myös hieronut Tellaa. Sen lavan ja kaulan alueen lihakset ovat aika kireät ja hieman jumissa. Hieroin myös takaosaa, mutta sieltä ei mielestäni samanlaisia lihaskireyksiä ollut. Tella aristi myös mahaa satulavyön kohdalta. Epäilen, että kolituksessa ei tarttunut tarpeeksi koleja, joten se on suunnitteella uudelleen.
Tänään meillä on pitkästä pitkästä aikaa ratsastustunti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)