tiistai 31. maaliskuuta 2015

Mukava maastoretki

Viime viikolla maastoilut ei menneet kovin putkeen. Tiet oli jäisiä, ja Tellalla menohaluja, se oli mahdoton ja yritti kääntyä kokoajan kotiinpäin, hypätä ojaan ja tehdä kaikkea sellaista, mitä yleensä ei todellakaan tee. Päästiin kuitenkin turvallisesti kentälle purkamaan neidin energiaa, mutta jälkeenpäin ajatus maastoilusta hirvitti mua.

Eilen lähdin maastoon ja olin kokonaan unohtanut viime viikkoisen reissun. Tellalla oli taas virtaa, mutta se käyttäytyi tosi nätisti. Pohjatkin olivat enemmän pehmeitä kun kovia, päästiin ravaamaan joitakin pätkiä. Yritin saada säädeltyä Tellan ravia maastossa, ja onnistuinkin siinä aika hyvin, se malttoi ravata hiljaa ja silti tarmokkaasti, välillä annoin sen lähteä reippaampaa ja pidentää askelta.

Ennen laukkapätkiä käveltiin yksi isompi alamäki alas. Siinä kävellessä ihmettelin, mitä Tella katselee viereiselle pellolle. Siellä oli muutama peura katselemassa meitä. Annoin Tellan pysähtyä ja katsella vähän aikaa otuksia. Se oli tosi kiinnostunut niistä, ei puhkunut eikäö pörissyt, vaan oli levollisen utelias. Tämän jälkeen otettiin laukkavedot, ja kyllä tammasta lähti vauhtia! Ehdin viimeisessä kurvissa ajatella, että nytkö tapahtuu se, etten saakaan enää vauhtia pois, mutta tuttuun tapaan Tella hidasti heti kun pyysin.

Ostin käytettynä Tellalle uudet jalustinhihnat koulusatulaan. Vanhat hankasivat satulaa, venyivät ja olivat liian paksut. Mun pitäisi vielä löytää romaani satulan alle, se on hieman liian leveä Tellalle tällä hetkellä. Estesatulan saan sovitukseen lähiaikoina, jos se sopii, siihen pitäisi ostaa vyö. Sitten olisikin vähäksi aikaa hankinnat hankittu.

Note to myself

Ensi keväänä Tellalla pidetään tilsakumit juhannukseen saakka. Ihan noin niin kuin varmuuden vuoksi. Eipä tarvitse sitten tuskailla, niin niinkuin nyt!

Käytiin estevalmennuksesta. Siitä ei ole kuvamateriaalia (ehkä hyvä..). Valmennus meni mielestäni ihan hyvin, vähän niin kuin olin ajatellutkin. Mun päällimmäinen pelko oli se, ettei Tella liiku, tai kipittää hermostuneesti ravia eikä nosta laukkaa. Se toimi tosi kivasti. Verkassa mentiin pääty-ympyrällä ravia, ja mun piti säädellä ravia niin, että puoli ympyrää lyhensin askelta voimakkasti ja puoli ympyrää pidensin. Tämä oli tosi hyödyllinen harjoitus ja valmentaja neuvoi mua hyvin oman istunnan kanssa. Vaikeutettiin harjoitusta niin, että ympyrä jaettiin neljäsosiin ja toistettiin sama näin. Laukassa tehtiin myös samaa, puolet ympyrästä lyhensin laukkaa ja puolet pidensin. Tella laukkasi tosi kivasti ja pääsin vaikuttamaan laukkaan yllättävän hyvin. Aiemminhan en ole juuri ratsastanut laukkaa oikein mitenkään, istunut kyydissä vaan ja ohjannut oikeaan suuntaan.

Hypyt meni mielestäni ihan kivasti, kunnes aloin itse jännittää ja Tella muuttui myös epävarmaksi. Loppuvalmennuksesta se myös väsähti, ja rupesi kiemurtelemaan. Saatiin mielestäni kuitenkin riittävästi alkuun ja loppuun onnistuneita suorituksia, ja lopetettiin ennen kuin Tella oli liian väsynyt. Toisaalta mua harmittaa nuo kiellot, Tella ei ole ennen kieltänyt, mutta toisaalta ajattelen, että meidän on välillä ihan hyvä poistua omalta mukavuusalueelta ja tehdä yhdessä vähän jännittäviäkin ja vaikeita asioita välillä.

Nyt jatkossa on tarkoitus mennä ihan helppoja puomi, kavalletti ja esteharjoituksia kotona, kerran viikossa. Aijon itse hypätä Tellalla jatkossakin pieniä esteitä, sen kokoisia mitkä tuntuu musta vielä helpoilta (eli hyvin pieniä..) Myöhemmin pyydän jotakin kokeneempaa ratsastajaa hyppäämään isompia, niin saadaan vietyä Tellaa eteenpäin myös esteratsastuksen saralla :)

Nyt onkin satanut alkuviikko lunta. Eilen oli kävelypäivä pellolla, mutta tierraa kertyi niin paljon, ettei siinä kauaa viitsinyt mennä. Mua tuskastuttaa, kun tulin ottaneeksi ne tilsakumit jo pois, ensi kerralla ne pysyy taatusti pidempään jalassa! Tänään on satanut aamusta asti lunta, mutta sade vaihtui vedeksi. Toivoa siis on, että teillä pääsisi kulkemaan ilman paakkuja.

Huomiseksi toivoisin ihmettä, nimittäin, että kenttä olisi suhteellisen kuiva näiden sateiden jälkeen, jotta päästäisiin Tellan kanssa ratsastustunnille.

Mukavaa pääsiäisviikkoa! :)

torstai 26. maaliskuuta 2015

Estehevonen Tella


Tällaisen huiman ristikon yli hypättiin Tellan kanssa tällä viikolla, kyseessä oli tamman kolmas hyppykerta. Syksyllä 2013 pääsimme aloittamaan estetreenit aika hyvin, hyppäsin kaksi kertaa valvovan silmän alla ja Tella oli hyvä. Estekorkeudet ei silloinkaan päätä huimanneet. Sitten tulin raskaaksi ja Tellan este- ja muukin ratsutreeni siirtyi ravitreeniksi kokonaan ja se muutti valmennukseen muualle.

Menin ilmoittautumaan estevalmennukseen. En ollut oikein varma, onko ratkaisu hyvä, huono vai erittäin huono :) Mieli teki hypätä ensin kotona yksikseen, ennen ihmisten ilmoille lähtemistä. Olen kuitenkin erittäin kokematon ja hyppääjä, hevosesta puhumattakaan, joten yksinään harjoittelu ei sekään kuulosta kovin viisaalta. Olen myös arka hyppäämään, ja erittäin epävarma. Tarvisin paljon onnistuneita toistoja, jotta saisin itsevarmuutta, eikä epävarmuuteni tarttuisi hevoseen. Hyppäämättömyyttämme olen selitellyt itselleni milloin mitenkin :) Kevään säät ovat vaihdelleet niin paljon, että kentän pohja ei ole läheskään aina sopinut hyppäämiseen. Maneesille taas tarvisin ainakin apukädet esteiden virittämistä varten. Ilmoittautuessani valmennuksiin kerroin lähtökohtamme ja toivon, että valmentaja osaisi auttaa meitä oikealla tavalla eteenpäin.

Sunnuntaina nähdään, kuinka meidän käy!

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Tehoviikko

Mulla oli tosi antoisa lähiviikonloppu koulussa. Lisäksi olen aika tehokkaasti opiskellut kotona ja tehnyt etätehtäviä. Hevosen lihaksisto alkaa pikkuhiljaa tulemaan tutuksi, ja lihasten latinankieliset nimet taipumaan suussa. Vielä on paljon paljon opiskeltavaa, mutta urakka tuntuu oikein mieluiselta haasteelta!

Tellan liikutusviikko alkoi ankeissa merkeissä, jouduin heti jättämään väliin ratsastuksen, kun meillä oli satanut niin paljon lunta, ettei Tella pysynyt tierrojen kanssa pystyssä. Kumithan otettiin pois viime viikolla. Hieroin Tellan läpi, edellisen kerran olen hieronut Tellan vajaa kaksi kuukautta sitten, ja mielestäni muutosta oli tapahtunut oikeaan suuntaan! Lavat eivät olleet niin jumissa kuin ennen, oikealla lavan alueen lihakset olivat vielä kireät. Kaulan alueen lihakset olivat paljon elastisemmat kuin aiemmalla kerralla. Käsittelin tarkasti etenkin takapäätä, lanneselkää ja reisilihaksia sekä etuosasta trapeziuslihasta, jonka kaulaosa tuntui kireältä.

Tiistaina oltiin ratsastustunnilla. Tella oli tahmea, niinkuin aina vapaiden jälkeen. Edellispäivänä mun olisi ehdottomasti pitänyt käydä sen kanssa lenkillä, mutten jaksanut/viitsinyt irroittaa kenkiä ja askarrella tilsakumeja yhden ratsastuskerran takia sille jalkaan. Tella oli tosi hidas pohkeelle ja oikeasta lavasta jäykkä. Vaikka miten yritin ratsastaa sitä pohkeella eteen, se ei reagoinut pohkeeseen eikä raippaan. Lopulta tehtiin niin, että raippamerkki annettiin sille maastakäsin, jolloin mun ei tarvinnut keskittyä siihen. Tämä toimi hyvin ja Tella herkistyi pohkeelle ihan eri tavalla, kuin mitä olisin osannut edes kuvitella.

Tuon tunnin aikana ja sen jälkeen mut valtasi aivan uskomaton epätoivo. Mun apujen käyttö on surkeaa ja epäjohdonmukaista. En saa Tellaa liikkumaan eteen, ja heitän sille ohjaa ihan liikaa. Nyt olen huomaamatta opettanut Tellalle sen, että jossei se liiku eteen, heitän ohjat sille. Tästä tavasta mun on päästävä eroon. Pikimmiten!

Tänään käydään maastossa reippaalla lenkillä, ja huomenna kentällä opetellaan apujen oikeanlaista käyttöä lisää. Miksei myös tänään maastossa! Luvassa on myös sekä koulu- että estevalmennusta loppuviikolle..

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Aurinkoa aurinkoa!

Ihanaa aurinkoista viikkoa! On ollut kiva ratsastaa auringon paisteessa ja tallityötkin maistuu mukavammalle kuin kosteassa, kylmässä ja tuulisessa säässä. Aamutalliin on kiva mennä, kun ulkona on valoisaa. Olen niin odottanut aamun valoisuutta koko talven! Vaikken ole talven aikana läheskään joka päivä joutunut nousemaan aamutalliin, silloin kun vuoro on kohdalle sattunut, se on tuntunut työläältä.

Tarhojen siivous on käynnissä, hitaasti mutta varmasti etenee. On ollut kaikkea muuta, ja välillä on vain kiva olla, pysähtyä nauttimaan hetkestä, eikä asettaa itselleen mitään tavoitteita ("tarhat pitää olla siivottu sunnuntaihin mennessä...").

Olen käynyt hieromassa muutamia hevosia ja opiskellut kotona hevosen anatomiaa ja tehnyt siihen liittyviä tehtäviä. Tellan hieronta on jäänyt vähän retuperälle, ja pyysinkin sille tällä viikolla "oikean hierojan", joka hoiti Tellaa osteopatialla/kraniosakraalihoidolla. Tellalla oli suurimmat jäykkyydet kaula- ja lannerangassa. Sain kotihoito-ohjeiksi hieroa itse ja venytellä.

Tellalla olikin oikein huolto viikko, kun edellisenä päivänä kävi kengittäjä. Ihan vielä ei uskaltanut laittaa kesäkenkiä, mutta 14mm hokeista siirryttiin huomattavasti lyhyempiin.

Ratsastelut on keskittyneet kentälle ja maneesiin, maastossa on päässyt oikeastaan vain kävelemään. Maanantaina Tella läpiratsastettiin, ja sain itse ihailla sen menoa maneesissa. Se näytti hyvälle! Loppuviikko huilitaan, mulla on kouluviikonloppu, joten Tella pääsee ainoastaan muutamalle kävelylenkille loppuviikon aikana. Ensi viikolla palataan taas työn touhuun!


tiistai 10. maaliskuuta 2015

Tellan toiset kuskit

Mulla oli maanantaina ratsastustunti, en saanut Tellaa menemään mitenkään päin. Ratsastus oli nihkeää ja Tella jäykkä. Joitakin ok pätkiä tuli, mutta aiempia wow-fiilisiä ei ollut näköpiirissä. Lopputunnista tunninpitäjä kävi selässä ja Tella liikkui kun eri hevonen. Eipä tarvinnut miettiä pidempään, oliko vika satulan alla vai päällä..

Siitä päästäänkin "pieneen" ongelmaan nimeltä satula. Musta tuntuu että se on liian leveä Tellalle. En jaksaisi satularumbaa, mutta täytyy vielä tarkemmin katsoa, onko tuolle tehtävissä mitään vai pitääkö laittaa vaihtoon koko satula.

Tänään Sini meni Tellalla kevyesti. Tella oli vieläkin jäykkä, mutta edellispäivän treeni oli varmaan saanut sitä vähän vertymään ja se meni välillä oikein kivantuntuisesti ja -näköisesti. Tässä (vihdoin) muutama kuva!



lauantai 7. maaliskuuta 2015

Takaisin työn touhuun

Alkuviikosta meillä kävi eläinlääkäri (taas..) Vuorossa oli hevosten rokotusta (taas..) ja muutamia verinäytteitä piti myös ottaa. Sen lisäksi hoitaa Kyösti-pupu, joka sai silmätipat silmätulehdukseen.

Tella huili torstaihin saakka, jolloin käytiin maastossa kävelemässä. Tiet alkaa sulaa, mikä on kiva juttu, mutta routakuoppia alkaa ilmestyä paikoitellen, joten varovasti on mentävä. Perjantaina käytiin kentällä pyörähtämässä, taivuteltiin käynnissä ja ravissa vähän aikaa, ei tehty mitään ihmeellistä. Tellan on tosi vaikea asettua ja taipua oikealle, vaikka sen lavat alkaa musta olemaan ihan hyvässä kunnossa. Luulen, että niskanseudulla on jotain. Meinasin sille pyytää hierojan tässä lähiaikoina.

Eilen käytiin maneesilla Tellan kanssa kahdestaan. Olisi pitänyt pyytää joku tunnin pitoon. Tella meni kyllä ihan kivasti, ja käynnissä sain sen menemään hyvin ja pyöreästi mutta ravi... Se käyttää tilaisuuden hyväksi kun maneesissa on hyvä pohja ja harppoo kamalilla askelilla eteenpäin. Kun yritän hidastaa ravia, se kopsii ja kompuroi jalkoihinsa. Lisäksi se ravissa on aivan äärettömän jäykkä ja kovasuinen oikealle. En tehnyt ravissa kauaa, ja lopuksi tein niin, että kun sain sen toimimaan käynnissä, otin ravisiirtymisen ja heti kun se myötäsi ravissa, siirsin käyntiin. Oikeaan kierrokseen tämä oli vaikeampaa kuin vasempaan. Päästiin pitkästä aikaa laukkaamaan. Tein laukassa samalla tavalla kuin ravityöskentelyssä, kun käynnissä kulkee hyvin ja pyöreästi, nostin laukan ja laukkasin laukkaympyrän. Ehdittiin tehdä tämä vasempaan kierrokseen ja juuri kun aloittelin oikeaa, maneesiin tuli toinen ratsukko. Mua vähän hävetti alkaa laukkaamaan Tellalla, kun se oli niin kohelo, mutta loppujen lopuksi laukat oikeaan kierrokseen sujui myös tosi hyvin.

Kyllä kai tämä tästä, yritän kokoajan muistaa, että Tella on juossut kuukausi sitten viimeisen starttinsa.