tiistai 13. lokakuuta 2015

Itku

Mulla tuli tänään itku työmatkalla tajutessani, että tasan kolme vuotta sitten sain hakea omat hevoset omaan kotiin.
Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon. Onnea, iloa, itkua, surua ja epävarmuutta. Ja ikävää.
Yhden uuden elämän alkaminen ja yhden päättyminen.
Ikävä Artturia, joka opetti minulle niin paljon.
Ikävä Tellaa, kun se asui muualla ravivalmennuksen ajan.
Suunnatonta onnea ja onnellisuutta, kun sain vihdoin rakkaan ystäväni takaisin.
Arkista aherrusta, onnistumisia, pettymyksiä ja ponnisteluja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti