perjantai 27. marraskuuta 2015

Satulattomia kuulumisia

Ei ole vieläkään satulaa. Bates -satulasta tehtiin toinen testikierros, ei sopinut, tankki mikä tankki. Kokeillaan vielä kaikkein leveimmällä kaarella, joskus. Sitä ennen jatkan satulanmetsästystä muiden merkkien parista. Ajattelin kokeilla flexible tai trekker -joustorunkoista. Hieman ärtymystä aiheuttavaa, sillä kaksi vuotta sitten vaihdoin meidän trekker master -satulan pois liian leveänä. Nythän se luultavasti sopisi hyvin. Onneksi naapurissa on sellainen samanlainen, ajattelin ensi viikolla mennä testaamaan sitä. Jos se istuu täydellisen hyvin (mitä epäilen), tilaan vaikka uutena sen. Muita vaihtoehtoja on sydneyn dressage ja mustang -koulusatulat, leveimpänä mallina. Niitä olisi kiva päästä kokeilemaan.

Tella on liikkunut tällä viikolla vain kahdesti!! En muista toista samanlaista viikkoa. Kumpanakin kertana puolisen tuntia pellolla. Ja virtaa riittää. Tämän lomailun kunniaksi hieroin sen. Löydökset olivat ennalta arvattavissa. Lavat edelleen jäykät ja trapezius lihas hieman arka, etenkin vasemmalta. Nämä johtunee liian kapeasta satulasta. Selkä oli hyvässä kunnossa muuten, etenkin lannerangan alueelta, missä aina aiemmin ollut jotain pientä arkuutta, jäykkyyttä ym. reagointia. Nyt ei mitään. Lomailu ja ilman satulaa meno varmasti "syyllisiä" tähän. Takareidet -ihan kireät. Johtunee seisomisesta ja hokeista. Tellan pitäisi päästä kävelemään, kävelemään ja kävelemään juuri noiden takajalkojen takia, koska kintereiden jäykkyys heijastuu sillä välittömästi takareisien lihaksiin. Huomenna Tella saa huilia pienen hieronnan jälkeen ja sunnuntaina se pääsee kevyelle kärryajelulle. Siitä se varmasti tykkää.

Siitä tulikin mieleen, näin huvittavaa unta. Laitoin facebookiin kyselyn hevoskavereilleni siitä, että kummasta he luulevat hevosen nauttivan enemmän, ajo- vai ratsastusmaastoista :) Vastauksia tuli pelkästään ajon puolesta. Mistähän tällainen uni kertoo?

Kello on viisi lauantai aamuna, lähden laittamaan hevoset ulos ja sitten autolla kohti Tuusulaa ja hierontaopintoja. Hyvää viikonloppua :)

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Satulahankinta nro 1


Tämä oli se mun heräteostos. Wintecin cair estesatula. Vielä en ole testannut satulaa, sillä tilasin siihen leveämmän kaaren. Tähän satulaan saa myös toppauspaloja, mutta niitä en vielä ostanut. Luulen, että Tella tarvitsee niitä, jotta satulaa saa topattua sille sopivaksi. Ajattelin odottaa ensin Bates -koulusatulan hankintaa. Mikäli ostan Bates -satulan, ostan toppauspalasetin, sillä samat palat käyvät Winteciin myös. Jos tämä satula osoittautuu aivan kelvottomaksi Tellalle, kokeilen Tompalle. Jos ei sovi kummallekaan, laitan myyntiin.


tiistai 24. marraskuuta 2015

Epätoivo

Satula-asiat vievät mut epätoivon partaalle. Mikään satula ei istu Tellalle. Satula pitäisi saada, koska en voi liikuttaa Tellaa ilman satulaa tarpeeksi. Nyt ollaan menty kentällä ja pellolla ilman satulaa, maastoon ei ole puhettakaan. Toistaiseksi olen kestänyt kyydissä, muttta mikäli pienet pakkaskelit jatkuvat ja tamma pysyy yhtä virkeänä, ei se kovin pitkään ole taattua.

Tella on liikkunut kivasti silloin, milloin olen päässyt sitä ratsastamaan. Olen ottanut sovitukseen erilaisia satuloita, mutta mitään ei ole päässyt edes selästä käsin testaamaan, kun ne ovat näyttäneet heti selässä niin epäsopivilta.

Tässä muutamia kuvia








Tella on tosi lihavassa kunnossa, joten satulanmetsästys tuntuu sen vuoksi myös epätoivoiselta. Ja ylipainon takia satula pitäisi löytää nopeasti, että päästäisiin rasvanpolttolenkeille.

Lähimpänä sopivaa satulaa Tellalla on ollut muokattava Bates -koulusatula. Sitä sovitettiin viikonloppuna. Wide -mallin kapein kaari tai tavallisen satulan valkoinen kaari tuntuisi Tellalle parhaimmalta. Nyt kokeilussa oli widesta toiseksi kapein, ja sekään ei mielestäni ollut huono. Paloilla satulaa sai säädettyä Tellalle sopivaksi. Tätä satulaa taidan kokeilla vielä, ja luulen että ostopäätös on aikalailla siitä jo tehty.


Koska en kuitenkaan tiedä, milloin saan mahdollisesti tulevan Bates -satulani, tein yhden heräteostoksen facebookin kirppiksellä..

lauantai 21. marraskuuta 2015

Projekti: kuivaushuone


Vettä, vettä, vettä. Sateista johtuen meidän aiempi projekti Kenttä ei ole päässyt edes alkuun. Harmittaa. Jatkuvasta vesisateesta ärsyyntyneenä inspiroituneena aloin tuumasta toimeen kuivaushuoneen suhteen. Meillä on tällä hetkellä tallissa vain pieni varustehuone, joka on lämmin tila. Siellä on hevosten ruoat ja satulat, suitset, kypärät ym. jutut. Loimia sinne ei mahdu, joten niitä säilytetään autotallissa ja aitassa. Autotallissa kuivataan ja aitassa säilytetään kuivat loimet. Sadekeleillä on ärsyttävää raahata loimia pihan poikki. Yhdelle hevoselle loimia vielä kuljettelee, mutta sitten kun märkiä loimia on useampi per hevonen, kuljettaminen on ärsyttävää ja aikaavievää. Varsinkin, kun arkiaamuisin jokainen minuutti on kullanarvoinen. 

Olen jo jonkun aikaa suunnitellut, että rakennetaan meidän navettaan loimille säilytys- ja kuivaustila. Navettaan pääsee tallista suoraan, joten loimet saisi lähelle. Navetta on meillä ollut lähinnä rakennustavaran ja muun säilytyspaikkana, ja sellaiseksi se suurelta osin jääkin. Siitä vaan lohkaistaan "pieni" alue hevosia varten :) 

Eipä tullut otettua ennen-kuvaa projektista. Tässä kuva siis alueesta, johon loimihuone rakennetaan. Vasemmalla näkyy ovi, joka johtaa talliin. Kuvassa näkyvä rakennelma on ollut täynnä lauta- ja muuta puutavaraa. Myös vasemmalla puolella on ollut ja on edelleen puuta. 

Tilasta oli aiemmin siivottu kaikki ylimääräinen tuosta telineeltä, eilen se purettiin kokonaan. 



Tänään puutavarahyllyä purettiin oven toiselta puolelta. Tuohon, mihin hylly loppuu, tulee seinä.



Aloitimme myös katon purkamisen tänään. Ensi viikolla saadaan kone, millä saadaan lattiaa piikattua tasaiseksi. Sitä ennen vuorossa on siivousta.










perjantai 20. marraskuuta 2015

Kirje joulupukille

Muutamaa ratsastus- ja hevostarviketta olen halunnut pitkään. Olen onnistunut perustelemaan itselleni, miksi tulen varmasti tarvitsemaan juuri näitä tavaroita. Esim. eihän mulla ole yhtään kunnollista kypärää! Vaarallisiakin vielä, kaikki olen saanut joltain kaverilta käytettynä..

Tämän hankinta on ollut pitkään listalla, musta tämä on ehdottomasti nätein kypärä mitä olen nähnyt! Valitettavasti hankinta taitaa siirtyä satulan oston vuoksi tulevaisuuteen.. 

Kuva: Konitori


Yritän kovasti säästää, sillä haluaisin ostaa Bates-satulan uutena. Se on muokattava. Olisin halunnut jonkun muun, laadukkaan vanhan "luottomerkin", mutta Bates-satulan muokattavuus on niin suuri plussa, että se tuntuu järkevimmältä vaihtoehdolta. Mikäli se sopii Tellalle.. 
Kuva: www.benequus.fi/


Uuteen satulaan tietysti tarvitsee ostaa vaikka ja mitä oheistuotetta. Eric Le Tixerant vyö on ollut ikuisella haaveilulistalla. Löytäisimpä sen käytettynä jostain..  
Kuva: www.satula.com






keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Mitä hevosen omistaminen on?

Kuvahaaste: 


→ Valitse neljä kuvaa, jotka kuvaavat parhaiten sanoja luottamusonnistuminenepäonnistuminen sekä todellisuus.
→ Neljän kuvan jälkeen valitse yksi vapaavalintainen kuva sekä valitse siihen kuvaa parhaiten kuvaava sana.
→ Haasta kuvahaasteeseen viisi blogia, joissa bloggaajalla on oma hevonen. Yksinkertaista ja helppoa!



Luottamus



Onnistuminen 



Epäonnistuminen 



Todellisuus



Omavalintainen kuva
Ystävyys



En oikein osaa haastaa ketään, tämä haaste ollut jo aika monessa blogissa. 


tiistai 17. marraskuuta 2015

Päivitystä

Satula-asiat on vielä mietinnässä. Oma satula tuntuu liian ahtaalta, sovituksessa on vanha albion, joka tuntuu itselle oudolta enkä ole varma sen sopivuudesta. Muita vaihtoehtoja aijon kokeilla myös, mutta olen vähän kahden vaiheilla, millaista haluan. Tai tiedän, millaisen haluan, mutta mulla ei ole rahaa neljää tuhatta euroa, enkä uskalla ostaa ilman ammattilaisen sovitusta mitään kallista satulaa. Mietitään..

Kengät ei ole taaskaan pysyneet, tasan kuukausi kengityksestä etukenkä irtosi kolmannen kerran käyntilenkillä. Tänään, päivää vajaa viisi viikkoa edellisestä kengityksestä, Tella kengitettin läpi hokkikenkään. Hyvä niin, sillä takakengät oli melkein kuluneet puhki. Ja viimeksi laitettiin uudet kengät..

Ontunut Tella ei ole onneksi yhtään! Ei askeltakaan sitten syyskuun. Silloin aloitin Cavalorin Arti Matrix kuurin, ja Tella on syönyt sitä nyt kaksi kuukautta. Nyt kuuri loppui, ja jatketaan Suppleaze Goldilla. Sattumaa vai ei, olen tyytyväinen että olen saanut ratsastaa kaksi kuukautta liikkeistään täysin puhtaalla hevosella!

Ratsastamaan en ole päässyt kunnolla, sillä olen ollut reissussa. Tänään kuitenkin pääsin valmennukseen. Kolmas valmennus tällä valmentajalla ja Tellassa on tapahtunut valtava muutos. Ihan perusasioita hiotaan, mutta saan hyvin välillä kiinni ideasta, miltä hevosen kuuluisi tuntua ja millaista ratsastamisen kuuluisi olla.

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Satulapohdintaa

Kumpihan parempi. Meidän vanha passier vai tämä sovituksessa oleva vielä vanhempi albion..




Ja sitähän mä vielä jäin miettimään, että miten pärjään loppuviikon ilman Tellaa. Me lähdetään reissuun Ouluun, ja tullaan sunnuntaina takaisin. Tuomas jää hevosia, koiria, kissoja ja kanoja hoitamaan ja Tellan liikutuksen hoitaa muutama kaveri. 


maanantai 9. marraskuuta 2015

Tallipäivä

Ajattelin kirjoittaa tällaisen tallipäivä-postauksen, joita olen silloin tällöin muiden blogeissa nähnyt. Tässä on kirjattuna yhden tallipäivän tapahtumat.

Klo 4.54
Menen talliin koirien kanssa. Loimitan Tellan ja otan lämpösuojat pois jaloista. Talutan Tellan ja Tompan niiden tarhaan. Haen ponit ja vien ne omaan tarhaan, jonne olen illalla vienyt valmiiksi iltaheinät.

Klo 5.01
Teen tallityöt. Pesen ruoka- ja juomakupit. Siivoan karsinat, vien vedet ulos ja sisälle, laitan yöheinät karsinoihin valmiiksi. Käyn heppojen tarhassa pyöröpaalista täyttämässä heinäkassin, jossa säilytän ponien päiväheiniä. Laitan iltaruoat valmiiksi satulahuoneeseen ja lasken muutaman ämpärin valmiiksi vettä odottamaan päivää.



Klo 5.32
Sammutan valot, tarkistan, että sähköt ovat päällä ja lähden sisälle.


Ja hetken päästä töihin..

Klo 11.23
Tulen töistä ja menen suoraan antamaan poneille heinät ja tarkistan hevosten vedet.

Klo 11.25
Menen jatkamaan töitä kotiin.

Klo 14.32
Menen tallille ja haen Tellan tarhasta. Ruuvaan kantahokit kenkiin, sillä aijon mennä pellolle ratsastamaan.

Klo 15.01
Hokit vihdoin jalassa, harjaan Tellan ja laitan sille suitset.

Klo 15.07
Lähdetään pellolle. Ratsastan ilman satulaa avotaivutuksia käynnissä, siirtymisiä raviin, pysähdyksiä, laukannostoja. Tella tuntuu tosi hyvältä, rennolta ja liikkuu mielellään eteen. Laukannostot sujuu tosi hyvin!

Klo 15.38
Takaisin Tallilla. Harjaan Tellan, loimitan ja vien takaisin tarhaan. Heitän poneille vettä.

Klo 15.54
Menen jatkamaan töitä kotiin.

Hepat otettiin sisälle vähän ennen yhdeksää. Tänään mun ei tarvinnut hoitaa iltatallia itse, joten pääsin ajoissa nukkumaan. Ensimmäinen kerta tälle syksylle!

Meidän pihalla muuten kukkii ruusu ja tekee uusia nuppuja vielä marraskuussa. Uskomatonta! 

lauantai 7. marraskuuta 2015

Katse, kädet ja kantapäät

Nämä on mun suurimmat ongelmat ratsastuksessa tällä hetkellä. Eteenpäin on menty syksyn ahkeran valmentautumisen ansiosta ja vihdoin löytyi valmentaja, joka kiinnittää huomiota istuntaan. Ei sano kerran tunnin alussa asiasta, vaan muistuttaa joka kerta kun palaan toistamaan samaa virhettä. Ja huomaa kaiken!! Esimerkiksi sen, jos mun jalka ei ole rento. En itse edes huomaa sitä, että jalka on jännittynyt. Kun kuulen ohjeen "rentouta jalka", huomaan vasta silloin olevani jännittynyt. Tarvitsen toistoja ja toistoja, muuten en saa korjattuja vanhoja "huonoja tapojani".

On antoisaa huomata, että mitä paremmin istun, sitä paremmin ratsastan ja sitä paremmin Tella kulkee! Joka tunnin jälkeen mulla on alla hyvin liikkuva ja rento ratsu.

Katse. Katson kokoajan alas, käsiini, Tellan niskaan, säkään, lapoihin. Laukannostoissa katseella on ihmeellinen voima, kun katselen alas, Tella saattaa jäädä paikalleen laukkaamaan, pukittelemaan tai jumittamaan etupainoisena. Kun ymmärrän nostaa katseeni ja katsoa eteenpäin, hevonenkin ymmärtää liikkua eteen.


Kädet. Mulla on pääsääntöisesti ihan vakaa käsi eivätkä kädet heilu. Roikkuvat ohjat ovat suuri ongelma, etenkin ulko-ohja joka saattaa roikkua aika reilustikin.. Välillä jään kiinni sisäohjaan aavistuksen. Kädet ovat kuitenkin "parantuneet", nyt ne pysyvät paikallaan, seuraavaksi opettelen pitämään ohjat kädessä!

Kantapäät. Ne nousee, puristaa ja tökkii Tellaa kylkiin, kun Tella tahmailee ja jumittaa. Kauhea tapa, mutta yritän, ihan tosissaan koko ajan päästä siitä eroon. Olen yrittänyt opetella sen, että kun Tella hidastaa, tai haluan sen liikkuvan reippaammin, annan nopean, tosi nopean pohjeavun yläpohkeella, suoraan hevosta vastaan, en siis siirrä jalkaa eteen enkä taaksepäin, ja yritän pitää jalan samalla rentona, eli en purista kantapäillä hevosta. Myötään avun heti, vaikkei Tella reagoi, ja jos ei reagoi, napautan nopeasti raipalla. Näin saan sen reagoimaan nopeasti pohkeeseen. Käytän raippaa tosi helposti, ettei mun tarvisi alkaa paukuttamaan pohjetta liikaa. Haluan, että Tella reagoisi pieneenkin pohjeapuun.


Vuosi alkaa olla lopuillaan, ja suurin tavoitteeni on vielä tämän vuoden puolella istuntani korjaaminen paremmaksi! Haaveena olisi, että ensi vuonna kehdattaisiin näyttäytyä muualla valmennuksissa ja kisoissa :) 

Tällaisia pohdintoja sunnuntaipäivän aamuun, tänään Tella pääsee yhden vanhemman herrasmiehen kanssa reippaalle maastolenkille! Aluksi vähän arvelutti maastoilu Tellan kanssa oriseurassa, mutta tämä naapuritallin ori ei onneksi ole pistänyt Tellan päätä vielä kovin sekaisin, ja maastoretket sujuu hyvin. 

Muistoja marraskuulta

Viisi vuotta sitten mulle iski ponikuume. Tuumasta toimeen, ja haimme pienen poniparan talliin viisi vuotta ja kaksi päivää sitten. Ensimmäisten vuosien aikana hetkittäin mietitytti, olikohan viisas ratkaisu. En siis voi sanoa, ettei tätä päätöstä olisi kaduttu hetkeäkään. 

Tuhkimo-ponilla tulee aina olemaan paikka meidän tallissa. Olemme oppineet ymmärtämään toisiamme ja ennen kaikkea luottamaan toisiimme, Se ei tapahtunut hetkessä, vaan vaati muutaman harjoitteluvuoden. 
Tuhkimo talvella 2014

Vasemmalla Tuhkimo marraskuussa 2010 ja oikealla kesäkuussa 2014


Tellan kuulumisiin.. Vaihteeksi siltä irtosi kenkä alkuviikosta. Siitä ja mun työreissuista johtuen se sai kaksi vapaapäivää tälle viikolle. Onneksi ei peräkkäin, yhdenkin vapaapäivän jälkeen virtaa riittää neidissä. Maanatain vapaapäivän jälkeen mentiin kovaa maastossa. Keskiviikkona huilattiin ja torstaina käveltiin pellolla puoli tuntia, oli jo pilkkopimeä kun pääsin ratsastamaan. Perjantaina käytiin jälleen maastossa ja otettiin reippaita laukkapätkiä jälleen. 


Lenkin jälkeen Tella pääsi pesulle ja jäi villaloimen ja infrapunalämmittimen alle kuivattelemaan. Siinä kuluikin loppuilta, enkä viitsinyt laittaa sitä enää pihalle. Tänään meillä olisi vuorossa valmennus ja huomisen suunnitelmat avoinna.