Tella käveli koppiin yhden kerran epäröityään. Mua kyllä hieman arvelutti, miten se tulee koppiin. Se tuntuu heti vaistoavan, jos vähänkään ihminen epäröi. Meidän koppiin on onneksi helppo kävellä, koppi on tilava ja valoisa. Matka meni hyvin, vaikka mua tietysti jännittikin ajokeli. Luumäen kohdalla oli ajanut rekka ojaan, ja siinä jouduttiin odottelemaan tovi.
Kotipihassa Tella katseli uteliaana ympärilleen mutta taisi ymmärtää pääsevänsä kotiin. Taluttelin sitä vähän pihalla ja vein karsinaan. Loimitin Tellan ja vein ulos. Meillä on kolme tarhaa vieri vieressä ja niiden takana talvilaidun. Laitumella oli Tomppa ja Didi ja viimeisessä tarhassa Tuhkimo. Vein Tellan keskimmäiseen, jotta se pääsisi haistelemaan Tuhkimon kanssa. Varsoihin se ei ylettänyt haistella. Tammat nuuhkivat toisiaan hetken, ja Tuhkimo otti muutamia ilopyrähdyksiä. Tellaltakin irtosi ravia. Nuorilla oli sen sijaan vähän enemmän vauhtia!
Iltapäivästä, juuri ennen pimeän tuloa lähdin ratsastamaan. Tella pyöri ja hyöri selkään nousussa (niin kuin ennenkin). Sain tavan melkein loppumaan ennen valmennukseen lähtöä, nyt täytyy jatkaa harjoituksia. Tella olisi lähtenyt innoissaan tiellepäin, mutta käänsin sen ympäri ja lähdettiin talon taakse pellolle. Sillä ei ole tierrakumeja ja tiellä olisi tullut varmasti kavioihin paakkuja. Muutaman kerran Tella kyseli, onko pakko kulkea eteenpäin, mun ei kuitenkaan tarvinnut edes raipalla muistuttaa, kun se jo jatkoi matkaa. Pellolle mentiin vähän "kiemurrellen", kaikkea vanhaa piti katsella nyt uusin silmin :) Pellolla oli mukavasti hankea, puoleen sääreen. Käveltiin löysin ohjin puoli tuntia, muutaman kerran yritettiin ravata, mutta jätettiin se kokeiluksi, sillä alkoi jo hämärtää enkä ollut pohjasta ihan varma.
Illalla jäin katselemaan Tellan iltakaurojen syöntiä ja muistin sen persoonallisen tavan. Se ottaa kauraa suuhunsa, nostaa päänsä ja jää kuuntelemaan hetkeksi, ennen kuin pureskelee annoksen ja jatkaa syömistä :)
Sunnuntaina kävin naapurin kentällä ratsastamassa. Kotipihassa Tella oli taas malttamaton, ja kun pysähdyin juttelemaan ennen pihasta lähtöä, se alkoi vähän stepata. Käytiin pieni lenkki pellon kautta ja sitten naapuriin. Matka sujui hyvin, Tella katseli uteliaana tuttuja maisemia. Navetalla hyppäsin alas ja talutin ison tien. Yksi auto ajoi ohi traileri perässä, päästiin poikkeamaan sopivassa kohtaa pihatielle ja odotettiin että auto meni ohi.
Oli tosi tuulinen päivä! Pakkastakin oli 15astetta, mutta ilma tuntui melkeen tuplasti kylmemmältä kovan tuulen vuoksi. Mulla sormet jäätyi hetkessä, ja oli tosi vaikea ratsastaa kun sormet oli tunnottomat. Käveltiin aluksi ja vähän taivuteltiin. Kevyt ravi vasempaan kierrokseen oli ihan hyvää, mutta oikeaan ihan kamalaa. Ravasin ihan hetken ja sen jälkeen tehtiin väistöjä käynnissä. Ne sujui hyvin, Tella tuntui väistävän "ajatuksesta". Toiseen suuntaan väisti hieman vinona muutaman kerran, mutta saatiin myös hyviä väistöjä. Väistöjen jälkeen ravailtiin lisää, vasempaan suuntaan ravi muuttui koko ajan paremmaksi. Välillä Tella lähti juoksemaan, ääniavulla hiljensi heti melkein käyntiin. Aloin ravata myös oikeaan suuntaan. Yritin saada pidettyä Tellan suorana, keventäminen selkeästi häiritsi sitä. Luulen, että mun istunnassa on jotain, joka korostuu kevennyksessä ja sitä kautta vaikuttaa Tellan liikkumiseen (tämä ongelma on ollut jo ennen ravivalmennusta). Kevyessä istunnassa ravi alkoi sujua paremmin, ja Tella alkoi asettua myös oikealle. Sain myös kevennettyä jotain pätkiä rikkomatta ravia. Siihen oli hyvä lopettaa. Ravattiin vielä vasempaan kerrokseen ja käveltiin hetki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti