Eilen eläinlääkäri kävi hoitamassa heppoja. Yhdeltä poistettiin sudenhampaita, yhtä rokotettiin ja yhdestä otettiin verta. Tellalta pyysin ottamaan verinäytteen lihasarvojen vuoksi. Se on ollut hieman jäykkä kotiin tulon jälkeen, mikä saattaa olla seurausta viime viikon startista.
Verinäytteen jälkeen Tella pääsi lenkille.
Keräsin myös aamuisella hevosten lantanäytteet toimitettavaksi Ellabiin. Kaikilta muilta paitsi varsalta otetaan madonmunatesti ja lisäksi kolit niiltä, joilla voisi olla sanomista niiden kanssa.
Tänään uhmasin ensimmäistä kertaa pimeyttä ja lähdin Tellan kanssa pellolle. Tuomas oli aurannut pienen radan pätkän ja kentän mulle edellisinä päivinä, mutta lunta oli tullut niin, että taas olisi ollut auraamisen paikka. Halusin kuitenkin ehtiä ratsastamaan, joten lähdin lumiselle pellolle. Olin laittanut Tellan valmiiksi niin, että pääsin hyppäämään heti selkään kun Tuomas ajoi pihaan. Kavioihin kertyi tierroja hirveästi, ravailtiin alusta asti, jotta ne lentäisivät pois.
Tella oli tosi innokas, käyntipätkillä mateli, mutta ravasi tosi mielellään. Ei kytännyt tai säikkynyt mitään, vaikka ajattelin että se saattaisi otsalamppua vähän vierastaa. Varsana sillä on kyllä ajettu pimeässä, joten tuttua puuhaa taisi olla. Lopuksi otin kumpaankin suuntaan laukkapätkät, olin unohtanut, miten mukavalta tuntuu laukata omalla tutulla hevosella! Tella puuskutti aika paljon vielä loppukäyntien jälkeenkin, lumisen pohjan vuoksi ratsastus taisi olla aika rankka rupeama sille. Menin yhteensä vajaan tunnin. Otin valjastuspaikalla satulan pois, koputtelin tierrat pois jaloista, heitin loimen päälle ja talutin pihatietä pitkin vähän aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti