Ruokintapohdintaa

Vielä meidän hevoset ovat yöt ulkona, mutta karkailevista kaveruksista johtuen ne syövät tarhassa kuivaa heinää, eivätkä pääse enää kuin valvotusti vihreälle. Vielä on yötkin reilusti plussan puolella, joten laidunruohon jäätymistä ja sokereiden nousemista ym. ei tarvitse pelätä. Olen kuitenkin siirtänyt päivisin vain hevoset vihreälle, ja ponit saavat olla tarhassa.
 
Kun hevoset siirtyvät talliin yöksi, niiden tarahusaika on noin 6-21. Joskus työaamuisin "joutuvat" ulos jo viideltä, joskus 6:30. Mutta se on Tuhkimolle maksimi, myöhempää se ei suostu odottamaan tallissa ulospääsyä, vaan alkaa kiertämään karsinassa. Ulkona hevoset saavat vapaasti heinää, ainakin vielä, ellei ne paisu ihan tankeiksi tämän syksyn aikana. Heinäanalyysin mukaan meidän heinä on hyvin valkuaisrikasta.

Vapaassa heinäruokinnassa on lukuisia etuja, hevoset saavat heinää koko ajan, eikä pitkä paastoja tule. Tietysti siinä on myös muutamia miinuspuolia, hevoset saattavat helposti lihota liiaksi ja liikunta voi jäädä vähemmälle, jos viettävät päivänsä paalin edessä ruokaillen. Vapaan heinän lisäksi meillä on tietysti aina tarjolla vettä vapaasti. Myös talvella. Tähän ollaan miettimässä erilaisia ratkaisuja, miten saadaan vesi pysymään sulana pakkasilla.

Yöheinät ovat meillä ainoat, jotka jaetaan karsinoihin. (Jos meillä olisi kauan haaveilemani pihatto, niitäkään ei tarvitsisi miettiä, vaan hevoset voisivat ruokailla saman paalin ääressä vuorokauden ympäri) Tuhkimolle ainakin kokeilen öihin slow feeding verkkoa. Se lihoaa helposti liikaa, ja tarvitsee yöksi puuhaa karsinaan. Muuten se alkaa pikästyessään kiertämään karsinassa kehää. Slow feeding verkko voisi olla myös hevosille toimiva ratkaisu. Didi on ainoa, joka sellaista ei luultavimmin tarvitse, se syö hitaasti heiniään ja aamulla niitä on aina jäljellä.

Tämän vuotisen heinän ansiosta väkirehulisiä ei juurikaan tarvita. Ainoastaan Tomppa tarvitsee hieman valkuais- ja energialisää, mutta sekin niin vähän, että väkirehut  voidaan annostella vain iltaisin. Myös Didi saattaa tarvita hieman jotain valkuaistäydennystä. Tämä auttaa paljon aamuruokintaa, sillä väkirehujen syöttäminen tyhjään mahaan on vähän kyseenalaista.

Vielä on heinän kivennäisanalyysi kesken, se kun valmistuu, suunnittelen tarkemmin hevosten ruokinnat ja yritän valita sopivan kivennäisen jokaiselle.

Hyvän heinän ansiosta meidän tallin työmäärä siis pienenee, kun ei tarvitse ostella lukuisia rehusäkkejä tai syöttää litratolkulla erillaisia lisiä. Hevosille annostellaan iltaheinät ja väkirehut (eli kivennäiset) iltaisin karsinoihin ja rankemman liikutuksen jälkeen juotetaan hevoset lese-elektrolyyttivedellä.

Tällaista pohdintaa perjantaipäivään, viikonlopuksi lähden kouluun opiskelemaan hierontaa.

Mukavaa viikonloppua!