Onnistumisia ja epäonnistumisia

Viime viikko alkoi niin aurinkoisissa merkeissä, että odotin kokoajan, milloin tulee palautus maan pinnalle. Torstaina maastoiltiin ja Tella oli niin ihana, kulki maastossakin pyöreänä, tehtiin väistöjä ja pysähdyksiä ym. harjoituksia. Välillä mentiin kovaa ravia ja laukkaa. Tella on siitä niin mukava, että sille jää harvoin päälle kovaa meneminen. Tällä kerralla kovaa kuljettiin vain kotoa pois päin, sekin saattoi vaikuttaa asiaan. Loppukäynneissä se oli rento ja pyöreä, ja mä olin tosi onnellinen!

Perjantaina ajattelin sitten mennä vähän puomeja. Tarkoitus ei ollut tehdä mitään varsinaista treeniä, vaan liikuttaa Tellaa pikkuisen lauantaille siirtynyttä läpiratsastusta varten. Juuri kotoa lähtiessä olin näpytellyt eräälle ratsutusta ja ratsastustunteja pitävälle henkilölle viestin, että etsin Tellalle esteratsastajaa. Kehuin, että hevosellani ravitaustasta huolimatta hyvä tasapaino ja laukka nousee. No, puolen tunnin päästä ei noussut juurikaan, ja puomiinkin meinasi kompastua! Luulen, että Tella oli vähän väsynyt ja tarvitsi hulia. Lauantaina sillä oli läpiratsastus aamupäivästä. Illalla se pääsi pienelle kävelylle, ilman satulaa ja sunnuntaina käveltiin pelkästään. Maanantain sai kokonaan huiltata.

Nyt meillä onkin sitten ongelmana satulat. Ihan monikossa. Kumpikin on huono ja uutta etsitään. Eilen kävin testaamassa yhtä kentällä, keikkui. Niinkuin keikkuu kaikki Tellan piikkisuorassa selässä..

Tähän loppuun muutama kuva kuukauden parin takaa, onneksi ollaan menty hitusen eteenpäin noista kuvista, ainakin hyvinä päivinä :)