Tulin perjantaina työmatkalta. Harmikseni Tella joutui olemaan ilman liikutusta keskiviikosta torstaihin. Perjantaina käytiin kävelyllä, eikä tamma ollut yhtään jäykemmän oloinen, mitä aiemminkaan. Se lähti mielellään lenkille. Käveltiin vajaa tunti.
Lauantaina käytiin kentällä. Käveltiin ja ravattiin hieman, nyt takaosan liike tuntui jäykähköltä. Tai sitten musta tuntui siltä. Ontunut Tella ei kuitenkaan. Samalla reissulla Tella sai mukaansa laidunkaverin.
Sunnuntaina päästiin vasta illalla maastoilemaan. Hieman mietitytti, miten Tella lähtee kotipihasta, kun kaveri jäi huutelemaan perään. Tellan bravuurihan on, että se hyppää salamannopeasti ympäri kotiin päin, ja jumittaa siihen. Se ei (onneksi) ryöstä kotiin, mutten saa sitä useinkaan liikkeelle enää, vaan se yrittää pakittaa yleensä ojaan. Nyt ennakoin, ja pidin raippaa oikean lavan kohdalla. Tiesin, että kun meidän piti kääntyä tieltä polulle, Tella hyppää oikean kautta ympäri. Juuri kun tunsin sen lihasten jännittyvän ja hypyn tulevan, onnistuin läimäyttämään raipalla lavalle. Käännös loppui kun seinään, ja matka jatkui eteenpäin - ilman arpomista suunnasta. Käytiin yhteensä 1,5tunnin lenkki, käveltiin laavulle ja rämmittiin metsäpolkuja. Yksi mökkitie käytiin ravaamassa ja laukkaakin otettiin. Tella kulki hyvin ja nautti, se ravasi innokkaasti korvat hörössä!
Maanantaina oli kauhean tuulinen sää. Päätin mennä pellolla hetken aikaa. Laitoin naruriimun ja siitä narun ohjiksi, ja tallustelin Tellan kanssa pellolla hetken aikaa. Tehtiin muutamia ravisiirtymisiä ja laukkaakin kokeiltiin, ne nousi.
Tiistaina oli taas pitkän lenkin vuoro. Menin pitempää reittiä kentälle, matkassa kului melkein tunti ennen kun oltiin kentällä. Jouduttiin rämpimään yksi kamala polun pätkä. Tella on näihin kivikkoisiin polkuihin tottunut, mutta tämä oli kerrassaan haasteellinen, kun samalla oli jyrkkiä nousuja ja laskuja. Kentällä Tella oli vähän nihkeä liikkumaan, mutta kun sain sen ravaamaan, se ravasi tosi rennosti ja hyvää ravia! Se venytti selkäänsä ja polki takajaloillaan rungon alle. Olisin halunnut saada videoa siitä! En ole koskaan saanut noin onnistunutta ravia ratsastettua sillä. Kaiken lisäksi se oli tosi kevyt edestä!! Siirtymisillä sain sitä vähän nopeammaksi pohkeelle, ja siinä riittää vielä työmaata.
Laukat sen sijaan nousi huonosti. En usko, että Tella on vielä kunnossa. Vasenta laukkaa se ei nostanut ollenkaan, oikea nousi, mutta ei kantanut. Ravi oli kuitenkin niin hyvää, että tyydyin ratsastamaan siinä eteenalas enkä jäänyt hiomaan laukkoja. Varsinkin, kun en vielä tiedä, onko Tella kunnossa vai ei.
Kotona kylmäsin letkulla Tellan jalat. Teen näin aina pitempien lenkkien jälkeen. Käyntilenkkien jälkeen hieron yleensä. Eilen laitoin Tellalle magnesiumöljyä kipeisiin lihaksiin. Luulen, että se auttaa jonkun verran! Lihakset ovat niistä kohdin ratsastuksen jälkeen lämpimämmät kuin muualta.
Vielä tämä ja huominen liikutus, sitten klinikalle hakemaan tuomio.. Jännittää tosi paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti