Täydellinen päivä

Täydellinen viikon ainoa vapaapäivä, sunnuntai! Mun päivää varjosti ainoastaan muta, mitä riittää tarhoissa ja pihalla haitaksi asti. Yritän olla välittämättä siitä, koska sille en mitään mahda.

Aamulla rakennettiin toinen heinälaatikko heppasille tarhaan. Se jäi vielä tervaamatta, mutta Tella ja Maltti onneksi sopivat samalle laatikolle. Tähän uuteen ajattelin, että voisi laittaa vesiastian tai sitten heinää lisäksi. Vesiastia kaatuu aika usein tarhassa, ja pyörii mutaisena hevosten jaloissa. 

Tellan pieni sairastarha toimii tallin kulmalla mukavana hoitopaikkana. Siinä harjailin Tellaa ennen lenkille lähtöä. Pitkästä aikaa me päästiin maastoon lenkille. Tella on ollut hankala oletettavasti mahakivun vuoksi. Mutta tänään pitkästä aikaa meillä oli mukava ja rento lenkki yhdessä. Mua jännitti tosi paljon, mitä tuleman pitää. Yritin tietysti olla rento, ja luullakseni siinä onnistuin. Tella käveli ja ravasi, pienen pätkän laukkasikin rennosti ja reippaasti. Ei kysellyt kertaakaan pitääkö mennä, ei hyppinyt, jumitellut, ravistellut päätä, västänyt, peruuttanut tai tehnyt muutakaan ei-toivottava. Ja minä niin nautin! Nautin tuosta kummallisesta hevosystävästäni, jonka mieltä on niin vaikea tulkita. Se on samalla niin arvaamaton ja niin tuttu, että sen kanssa matkanteko tuntuu turvalliselta, muttei missään nimessä tylsältä.

Tellakin tuntui olevan mielissään lenkistä. Se nautti harjauksesta lenkin jälkeen. Viime aikoina sitä on ollut vaikea harjatakin, kun pelkkä kosketus on ärsytänyt sitä. 

Iltapäivällä oli Malttiponin vuoro päästä lenkille. Sen kanssa sovitettiin suitsia ja yhdistelemällä ponikokoista ja extrafullia, saatiin kasaan cobin päähän sopivat suitset. Sovitettiin myös siloja ja kiristettiin mahavyötä. Lähin taluttamaan uusissa vermeissä kylätielle, mutten laittanut vielä ohjia, koska Maltilla oli ensimmäistä kertaa kuolaimet suussa ja olin yksin liikkeellä. Tuomas tuli kuitenkin avuksi, joten käännyttiin takaisin kotiin ja käytiin kiinnittämässä ohjat. Sitten käveltiin pieni lenkki kylälle päin ja takaisin kotiin. Maltti sai tutustua rauhassa takana kävelevään ihmiseen, kuolaimiin suussaan ja niissä kiinni oleviin ohjiin, jotka heiluivat myös kyljillä ja selän päällä. 

Maltti on kyllä ihmeellinen ja viisas poni <3