Tella voi olosuhteisiin nähden hyvin. Päivä päivältä olen toiveikkaampi ja uskallan suunnitella tulevaa. En enää mieti, jos saan Tellan kotiin... vaan ajattelen, sitten kun Tella tulee takaisin.. Vähän vaarallista ajattelua, mutten halua murehtia etukäteen turhaan. Ja tiedän, että Tella on vahva ja että se kestää letkutuksen.
Hyvinkäällä on todella hyvää asiakaspalvelua. Eläinlääkäri soittaa päivittäin kuulumiset, ja joka päivä on tullut hyviä uutisia. Letkutuksessa ei ole tarvinnut pitää välipäiviä, Tella ei ole ähkyillyt eikä sille ole noussut kuume.
Se kuvataan torstaina ja silloin haen sen kotiin. Eläinlääkärin kanssa sovittiin, että soittavat torstai aamuna, jos vointi on jostain syystä niin huono, ettei voi kuljettaa kotiin. En usko, että saan sellaista soittoa. Ja sydämeni pohjasta toivon myös.
Olen tosi pettynyt itseeni. Suututtaa, miten välinpitämätön hevosenomistaja olen ollut. Olen tiennyt ja nähnyt, että Tella syö hiekkaa. Ja olen vain toivonut, että psylliumin kotisyöttö poistaisi ongelman. Jos voisin palata ajassa taakse päin, tekisin monta asiaa toisin. En kuitenkaan voi, joten yritän oppia virheistäni. Ja toivon, ettei tämä virhe maksa minulle sitä kaikista kovinta hintaa.
Komppailen edellistä kommenttiani..anna itsellesi armoa! Veit hevosen klinikalle, teit mitä pitää. Muuta me ei voida tehdä kuin parhaamme. Tsemppiä toipilaalle ja emännälle :)
VastaaPoista